Keltapalsamikääriäinen – Pristerognatha penthinana

Siipiväli 14–18 mm. Pää ja keskiruumis tumman ruskeanharmaat, otsa ja huulirihmat keltaiset; kauluksessa ja siipikansissa kellertävää karvaa. Takaruumis lyijynmusta, perätupsu musta, kellertävänsekainen.

Etusiivet ruosteenokrat, runsaasti mustavarjoiset, niissä lyijynkiiltoisia poikkiviiruja, jotka etureunassa näkyvät valkeahkoina. Tyvisarake ja keskivyö enimmäkseen mustahkot, enemmän tai vähemmän selvät; keskisarakkeen sisäosan etu- ja takareunassa kellertävää kehnää. Ulkosarake pohjan värinen, mutta lähes kokonaan leveän, tummanruskean subterminaalivyön ja siihen yhtyvän mustahkon kärkitäplän peittämä; sen etureunassa 4 pientä, mustaa, keltaisen erottamaa hakastäplää. Pretornaalilaikku suuri, mustanruskea, lyijynkiiltoisten poikkijuovien rajaama. Ripset tumman ruskeanharmaat, niissä hiukan kärjen takana 2 pientä, keltaista täplää, takakulmassa selvempi keltainen tai joskus valkeahko laikku. Takasiivet tumman ruskehtavanharmaat, sisäpuolisko koiraalla tavallisesti kellanvalkea; ripset kärjessä tummat, muuten keltaiset, niissä tumma jakoviiru.

Toukka melko paksu, 12–14 mm, kellertävänvalkea – ruskeanvihreä; nystyrät harmaanruskeat. Pää ja niskakilpi mustanruskeat, vaaleammilla toukilla tumman punaruskeat; peräkilpi epäselvä. Rintajalat tummat.

Kotelo 7,5–9,1 mm, punaruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno. Siipisuonet heikot. Pään ulokkeella kumpumainen tyvi. 1 pari koukkumaisia perianaalisukasia olemassa. Kremasterissa tylpät sivuhampaat. 

Koiraan uncus lyhyt, leveä, pyöreä. Transtilla vahvapiikkinen liuskapari. Sivulämssä pitkä, hyvin kapea, sen alareunassa vahvoja piikkejä.

Naaraan ostiumissa syvä halkio, sitä ympäröi suomuinen levy. Corpus bursae suomuinen, ilman signumia.

Lentää kesäkuussa ja heinäkuun alkupuolella.

Toukka syys–toukokuussa; talvehtii.

Lentää enimmäkseen iltapäivän auringonpaisteessa.

Toukka elää lehtopalsamilla (Impatiens noli-tangere), varren alaosissa; kaivautuu lopuksi juuriin, jossa talvehtii.

Koteloituu keväällä varren jäljelläolevaan osaan juuren ja ensimmäisen solmukohdan väliin kudottuaan kovan, kellanharmaan kannen suppilomaiseen aukkoon.

Lehtokorvissa, kosteissa lehtimetsissä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Barrett, C. G. 1905. The Lepidoptera of the British Islands. Vol. X. Heterocera, Pyralidina – Tortricina. L. Reeve & Co., London. 384, [425–469] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Mitterberger, K. P. 1928. Beitrag zur Zucht der Kleinschmetterlinge. (Olethreutes penthinana Gn.). Societas entomologica 43(12): 45–46.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.