Punakirjokääriäinen Argyroploce arbutella

Yleiskuvaus

Siipiväli 13–17 mm. Pää ja keskiruumis tumman oranssinpunaiset, takaruumis harmaanruskea.

Etusiivet kellertävän ruosteenpunaiset tai ruskehtavanpunaiset, niissä 6–7 kapeaa, osittain kaksinkertaista, epäsäännöllistä, vahvasti kiiltävää, lyijynharmaata poikkijuovaa, jotka etureunassa päättyvät hienoihin, vaaleisiin suomuihin. Ulkoreunassa kiiltävän lyijynharmaita täpliä. Siipiripset kellanruskeat, niissä tummempi tyviviiru ja hienompi jakoviiru. Takasiivet tummanharmaat; ripset vaaleammat, niissä tumma jakoviiru.

Toukka ruskehtavankeltainen; keskiruumiin nystyrät ruskeat, takaruumiin nystyrät ruumiin väriset. Pää, niska- ja peräkilpi sekä rintajalat mustahkonruskeat.

Kotelo 7,1–8,3 mm, tumman punaruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno, rypyt heikot. A10:n selkäpuolella piikkejä. Kremaster pieni, sen liuskat lyhyet.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan uncus laajentunut, pieni, vahvasti piikkinen. Sivulämssä kapea, piikkinen yhtymäkohdasta sacculukseen; sacculus kolmikulmainen, vahvasti laajentunut sivullepäin, sen kärjessä yksi piikki. Aedeagus pitkä, kapeakärkinen.

Naaraan ostium pienessä, pienipiikkisessä levyssä. Corpus bursaessa ei signumia.

Elinkierto

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka elo–toukokuussa; talvehtii nuorena.

Elintavat

Lentää iltapäivällä auringonpaisteessa; tulee yöllä silloin tällöin valolle.

Toukka elää sianpuolukalla (Arctostaphylos uva-ursi); pienenä epäsäännöllisessä läiskäkoverteessa, jossa hyvin vähän hajallaan olevaa ulostetta. Toukka hylkää pian koverteen ja elää yhteenkudottujen kärkiversojen välissä; keväällä yhteenkudottujen lehtien välissä.

Koteloituu toukan suojapaikkaan tai kahden yhteenkudotun lehden väliin.

Elinympäristö

Kuivissa kangasmetsissä, nummilla, harjuilla, kallioilla, tunturikankailla.

Ensisijainen
  • Mk – kangasmetsät; h – harjumetsät, p – metsäpaloalueet, pa – paahteinen
?

Viitteet

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Huisman, K. J. & Koster, J. C. 1995. Interessante Microlepidoptera uit Nederland in het jaar 1992 (Lepidoptera). Entomologische Berichten 55(4): 53–67.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Razowski, J. 2001. Die Tortriciden (Lepidoptera, Tortricidae) Mitteleuropas. František Slamka, Bratislava. 319 s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0