Pajununnakääriäinen – Hedya salicella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 18–24 mm. Pää ja keskiruumis valkeat, tummanharmaatäpläiset, keskiruumiin takaosan suomutupsu ruskea; takaruumis ruskeanharmaa.
Etusiivet ruskeat, mustatäpläiset, niissä joitakin suurempia, siniharmaita täpliä ja siniharmaa juova ulkoreunassa. Tyvisarake ja takareuna leveälti valkeahkot; takareunassa siiven tyvellä mustia täpliä; takareuna joskus harmaavarjoinen, siinä joitakin tummia riipusteita. Ripset tummanharmaat, tummempitäpläiset, niissä hieno, musta tyviviiru. Takasiivet tummahkon ruskehtavanharmaat, ulkoreunasta hiukan tummemmat; ripset valkeat, niissä tummanruskea jakoviiru.
Toukka samean punertavanruskea; nystyrät mustat, selvät. Pää, niskakilpi ja rintajalat tummanruskeat – mustat, niskakilpi edestä vaaleampi; peräkilpi suuri, pyöreä, tummanruskea – musta.
Kotelo 11–15 mm, tumman punaruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno – kohtalaisen karkea. Siipisuonet selvät. Otsassa 1 pari sukasia. Jaokkeiden A2 ja A3 tyvien lähellä olevat uurteet eivät keskeltä silloittuneet. A2:n tyvirivin piikit verrattain suuret ja suipot. Jaokkeiden A4–A5 tyvirivissä 4–5 piikkiä D1-sukasten välissä. A10:n selkäpuolella ei piikkejä. Kremaster dorsoventraalisesti kohtalaisen litistynyt, selkäpuolelta katsottuna taaksepäin tuskin kartiomainen, joskus jopa leventynyt, ilman piikkejä, hampaita tai läppiä (joskus hiukan liuskainen).
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan uncus kartiomainen, yksinkertainen. Gnathos puuttuu. Sivulämssä pitkä ja kapea, hiukan taipunut; sacculuksessa yksinkertaiset sukasryhmät.
Naaraan sterigma poikittainen levy, jossa syvä ura, molemmilta puolilta hienopiikkinen. Signumit keskikokoiset.
Elinkierto
Lentää kesäkuun lopulta elokuuhun.
Toukka touko–kesäkuussa.
Elintavat
Lentää illalla; tulee hyvin valolle; tulee myös syötille.
Toukka elää pajuilla (Salix) ja poppeleilla (Populus), nuorissa versoissa ja yhteenkudottujen lehtien välissä.
Koteloituu toukan suojapaikkaan.
Elinympäristö
Lehtimetsissä, pensaikoissa, rannoilla, puistoissa.
- Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
- Ih – hakamaat, lehdesniityt ja metsälaitumet
Viitteet
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.
van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.
Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.
Kuznetsov, V. I. 1988. Leaf-rollers (Lepidoptera: Tortricidae) of the southern part of the Soviet Far East and their seasonal cycles. Teoksessa: Kryzhanovskii, O. L. (toim.): Lepidopterous fauna of the USSR and adjacent countries. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 57–249.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Patočka, J. 1980. Beitrag zur Puppenmorphologie und -Taxonomie der Tribus Olethreutini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 44(1): 57–67.
Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.
Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.