Ohdaketarhakääriäinen – Lobesia abscisana

Siipiväli 10–13 mm. Pää, keskiruumis ja huulirihmat etusiipien tyvisarakkeen väriset; takaruumis hiukan vaaleampi.

Etusiivet valkeahkonharmaat – kellertävänharmaat, niissä harmaita tai ruskehtavia riipusteita. Tyvisarake etureunasta hiukan kapeampi, sen ulkoreuna viisto, heikosti mutkainentumman harmaanruskea tai tummanruskea, mustahkoriipusteinen. Keskivyö samanvärinen, levenee takareunassa takakulmaa kohti; sen ulkoreuna harmaansekainen ja sen keskellä tai keskikohdan takana hammas ulospäin. Etureunassa hienoja, tummia hakastäpliä. Kärkitäplä ja ulkosarakkeen laikku sulautuneet yhteen muodostaen takakulmaa kohti kapenevan suuren laikun. Ripset ruskeanharmaat, tyvestä vaaleammat, niissä musta tyviviiru. Takasiivet ruskehtavanharmaat; ripset vaaleammat, takakulmasta lähes valkeahkot, niissä tummanharmaa jakoviiru.

Toukka samean sinivihreä; nystyrät kiiltävät, ruumiin väriset. Pää kiiltävä oliivinruskea; niska- ja peräkilpi kellertävänruskeat.

Kotelo vaaleanruskea, siipiaiheet vihreänsävyiset.

Koiraan uncus surkastunut, sen reunassa rivi piikkejä. Sivulämssä kapea, leveimmillään kärjen lähellä; sacculus hyvin kehittynyt, sen kärki pyöreä, piikkiryhmä Sc1 yhtyy Sc2:een. Aedeagus lyhyt, suippo.

Naaraan anaalipapillit jäykät ja suippokärkiset. Ostiumin putki säännöllisen kartiomainen, ostiumin rengas kapea ja edestä katkennut.

Lentää toukokuun lopulta kesäkuuhun ja II sukupolvena heinä-syyskuussa.

Toukka kesä–heinäkuussa ja elo–huhtikuussa, talvehtii täysikasvuisena.

Lentää iltahämärissä, joskus päivälläkin; tulee yöllä valolle.

Toukka elää pelto-ohdakkeella (Cirsium arvense) ja kyläkarhiaisella (Carduus crispus), kärkiversossa, kutoo yhteen lehtiä ja kaivautuu verson ytimeen.

Koteloituu silkkiseen koppaan karikkeeseen.

Niityillä, ruderaateilla, pellonpientareilla ym.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Razowski, J. 2001. Die Tortriciden (Lepidoptera, Tortricidae) Mitteleuropas. František Slamka, Bratislava. 319 s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.