Idäntarhakääriäinen – Lobesia virulenta
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 10–13 mm. Pää vaaleanokra, päälaki vaaleanruskeasirotteinen, huulirihmat vaalean kellertävänruskeat, keski- ja kärkijaoke ulkopuolelta tummanruskeasirotteiset. Keskiruumis kellertävänruskea, tummanruskean- ja okransekainen. takaruumis tumman ruskeanharmaa.
Etusiivet valkeanokrat, lyijynharmaapeitteiset. Kuviot okranruskeat – harmaanruskeat; tyvisarake tummanharmaariipusteinen, sen ulkoreuna kulmikas; keskivyö lähes kolmikulmainen, sen sisäreuna hiukan kovera, ulkoreuna keskeltä kulmikas ja sen etupuoliskossa vaaleankellertävä täplä, vyön etupuolisko sahalaitainen, epäsäännöllisesti mustahkoreunainen. Sisemmän poikkivyön takapuoliskossa lähes kolmikulmainen, lyijynharmaa laikku. Pretornaalilaikku lähes nelikulmainen tai puoliympyrän muotoinen; subterminaalilaikku pyöristynyt, kellertävän harmaanruskea, ulottuu kapealti etureunaan. Kärkitäplä soikea, harmaanruskean juovan ympäröimä. Ripset samean vaaleanokrat, niissä okra jakoviiru, kärjen etupuolella mustahkonharmaan sävyinen ja takakulmassa harmahtava. Takasiivet koiraalla harmahtavanvalkeat, kärjestä tummemmat; ripset valket, kärjessä ruskehtavanharmaan sävyiset, niissä harmahtava jakoviiru; takasiivet naaraalla leveämmät kuin koiraalla, harmaanruskeat, kärjestä tummemmat.
Toukka 8–12 mm, tummanruskea tai musta; nystyrät jonkin verran tummemmat; hengitysaukot mustat. Pää vaalean kellertävänruskea, pistesilmien alue selvästi musta, poskien sivuilla musta juova. Niskakilpi tumman punertavanruskea; peräkilpi tumman ruskehtavanharmaa, mustapisteinen; rintajalat mustat tai tumman punertavanruskeat, kynnet vaaleanruskeat.
Kotelo 7 mm, yksivärisen kellertävänruskea. Jaokkeissa A2–A8 selkäpuolella kaksi riviä piikkejä, joista takimmainen heikko; A3:n selkäpuolen etummaisessa piikkirivissä D1:ien välissä 4 piikkiä. Kremasterin takakulmissa ei hampaita.
Tunnistaminen
Muistuttaa lännentarhakääriäistä (L. reliquana), mutta takasiivet normaalimman muotoiset; etusiipien tyvisarakkeessa vähemmän kellanruskeaa; takareunassa hiukan keskikohdan sisäpuolella oleva mustahkonharmaa laikku leveämpi, lähes nelikulmainen; valkeahko keskitäplä selvempi; mustahko pretornaalilaikku pienempi mutta selvempi.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan sivulämssä leveimmillään keskeltä. Aedeagus yksinkertainen.
Naaraan sterigma takaa tasaisemmin kapeneva kuin lännentarhakääriäisellä; ostium kapeampi. Corpus bursae pyöreämpi, signum nuolenkärjen muotoinen.
Elinkierto
Lentää toukokuun lopulta heinäkuun loppuun.
Toukka elokuussa.
Elintavat
Lentää illalla; tulee yöllä valolle.
Toukka elää vuohenputkella (Aegopodium podagraria).
Elinympäristö
Lehti- ja sekametsien reunoilla.
- Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
- Ih – hakamaat, lehdesniityt ja metsälaitumet
Viitteet
Bae, Y.-S. & Komai, F. 1991. A revision of the Japanese species of the genus Lobesia Guenée (Lepidoptera, Tortricidae), with description of a new subgenus. Tyô To Ga 42(2): 115–141.
Bae, Y.-S. & Yasuda, T. 1992. The immature stages of Lobesia Guenée (Lepidoptera, Tortricidae) from Japan. Tyô To Ga 43(1): 86–94.
Falck, P. & Karsholt, O. 1998. Lobesia virulenta Bae & Komai, 1991 recorded for the first time in Europe, with description of a new subspecies (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiske Meddelelser 66: 117–126.
Svensson, I. 1999. Anmärkningsvärda fynd av småfjärilar (Microlepidoptera) i Sverige 1998. Entomologiska Tidskrift 120(1–2): 23–35.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.