Lännentarhakääriäinen – Lobesia reliquana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 11–12 mm. Pää ja huulirihmat syvän kellertävät – punertavat, keskiruumis ruskeanharmaa, takaruumis vaaleamman harmaa.
Etusiivet ruosteenkeltaiset, jonkin verran tummavarjoiset. Tyvisarake lyijykehnäinen ja mustariipusteinen. Takareunassa hiukan keskikohdan sisäpuolella kolmikulmainen, mustahkonharmaa laikku, kapeampi kuin idäntarhakääriäisellä (L. virulenta), josta etureunaan jatkuu joitakin vaaleita poikkijuovia. Etureunassa hiukan keskikohdan ulkopuolella suuri, kolmikulmainen, musta, hiukan sinertävänsekainen laikku; yhtyy vaaleiden poikkijuovien kautta pretornaalilaikkuun, joka on samanlainen, mutta pienempi, kuitenkin suurempi kuin idäntarhakääriäisellä. Ulkosarake ruosteenruskea, etureunassa joitakin valkeita ja mustia hakastäpliä. Ripset kellertävät, niissä hieno, tumma tyviviiru. Takasiivet epätavallisen suippokärkiset; koiraalla valkeahkot, ruskehtavakärkiset, naaraalla tumman ruskeanharmaat; ripset valkeahkot, niissä hieno, tumma jakoviiru.
Toukka ruskehtavankeltainen, joskus vihertävänsävyinen, selkä syvän ruskeanpunainen – kokonaan samean purppuranpunainen; nystyrät pienet, vaaleat; hengitysaukkojen reunat mustahkot. Pää ja niskakilpi vaaleanruskeat; peräkilpi huomaamaton; rintajalat mustat.
Kotelo vaaleankeltainen.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan sivulämssä kapea, leveimmillään tyvestä; sacculus leveä, sen piikkiryhmä Sc1 30–40 erikokoisesta piikistä koostuva kimppu, Sc2 14–16 piikin rivi, niiden välissä rivi pieniä piikkejä. Aedeagus lyhyt, suippo, sen yläpinnalla rivi hampaita.
Naaraan ostium kartiomainen; colliculum vahvasti leventynyt. Corpus bursae soikea; signum ruutumainen.
Elinkierto
Lentää toukokuun lopulta kesäkuun loppuun.
Toukka heinä–huhtikuussa; talvehtii täysikasvuisena.
Elintavat
Lentää aikaisin aamulla ja uudelleen myöhään iltapäivällä; tulee myöhemmin hyvin valolle.
Toukka elää tammella (Quercus) ja koivulla (Betula); nuorena kärkiversoissa tai yhteenkudottujen lehtien välissä. Talvehtii valkeassa silkkikopassa kuolleen lehden sisällä tai maassa.
Koteloituu keväällä tähän koppaan.
Elinympäristö
Tammea kasvavissa metsissä ja metsänreunoilla.
- Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
- Ih – hakamaat, lehdesniityt ja metsälaitumet
Viitteet
Bae, Y.-S. & Komai, F. 1991. A revision of the Japanese species of the genus Lobesia Guenée (Lepidoptera, Tortricidae), with description of a new subgenus. Tyô To Ga 42(2): 115–141.
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.
van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.
Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.