Sarakaitakääriäinen – Bactra lacteana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 12–17 mm. Etusiivet vaaleanokrat – vaalean liilanruskeat, ± syvempipeitteiset, tummempisirotteiset; kuviot ruskehtavanharmaat. Etureunassa rivi pieniä, poikittaisia hakastäpliä. N. 1/3 kohdalla epäselvä, tumma laikku, joka usein puuttuu; poikkisuonen kohdalla suunnilleen V:n muotoinen, tavallisesti epäsymmetrinen laikku, jonka sisempi haara paksuuntunut, ulompi lyhyt; V:n keskellä vaalea keskipilkku. Siiven kärjessä lyhyen pitkänomainen täplä, usein epämääräisen muotoinen, vaaleilla yksilöillä tämä on selvästi vaaleanokra, sen keskellä, edessä ja takana tavallisesti hienot, mustahkonharmaat tai tummanruskeat pitkittäisjuovat; nämä naaraalla usein lyhyet ja epäselvät. Ulkoreunassa rivi tummia pilkkuja. Naaras on koirasta punertavampi ja etureuna selvemmin vaalea. Takasiivet vaalean – melko tumman purppuranruskeat, sisäreunasta yleensä vaaleammat.
Toukka tuntematon.
Tunnistaminen
Muistuttaa vihviläkaitakääriäistä (B. lancealana), mutta vaihtelee vähemmän ja siiven kärjen lähellä tavallisesti hienot, mustahkonharmaat tai tummanruskeat pitkittäisjuovat; nämä naaraalla usein lyhyet ja epäselvät.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan genitaalit kuten luikkakaitakääriäisellä (B. furfurana), mutta sivulämssä tavallisesti pyöreämpi; sacculus pyöreä, sen ulkoreuna tiheäpisteinen; lämssän tyvihalkio suurempi, kohopisteinen alue leveämpi, soikea, ei kaventunut, piikit pitemmät.
Naaraan genitaalit samoin kuten luikkakaitakääriäisellä, mutta sterigman lamella antevaginalis hiukan leveämpi ja sen yläreuna kupera; lamella postvaginalis muodostaa kuutavan katon, siinä useita hyvin hienoja poikittaisia laskoksia, sen yläpuolella kaksi hienopisteistä, pyöreää liuskaa. Signum kuten luikkakaitakääriäisellä, mutta suurempi.
Elinkierto
Lentää kesä–heinäkuussa.
Kehitysvaiheet huonosti tunnetut.
Elintavat
Lentää illalla; tulee silloin tällöin valolle.
Toukka elänee hirssisaralla (Carex panicea) ja jokapaikansaralla (C. nigra).
Elinympäristö
Kosteilla rantaniityillä, soilla.
- Ik – kosteat niityt (muut kuin rantaniityt)
Viitteet
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
Diakonoff, A. 1962. Preliminary survey of the Palaearctic species of the subgenus Bactra Stephens (Bactra, Tortricidae, Lepidoptera). Zoologische Verhandelingen 59: 1–48.
Larsen, K. 1993. Some species of Microlepidoptera new to the Belgian fauna (Lepidoptera: Tortricidae & Epermeniidae). Phegea 21(4): 131–136.
Martin, M. & Stoecklin, M. 2014. Les espèces du genre Bactra Stephens en Lorraine. Première signalisation authentifiée de B. lacteana en France (Lep. Tortricidae Olethreutinae). Oreina 25: 22–23.
Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.
Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.