Vihviläkaitakääriäinen – Bactra lancealana

Siipiväli 10–18 mm. Pää ja keskiruumis etusiipien värin mukaan kellanharmaat – ruskeanharmaat, takaruumis harmaa.

Etusiivet vaihtelevat vaalean oljenkeltaisesta ruskehtavankeltaisen ja ruskeanharmaan kautta punertavanruskeaan (♀); etu- ja takareunassa pieniä, tummia, viistoja hakastäpliä. N. 1/3 kohdalla epäselvä, tumma laikku; poikkisuonen kohdalla suunnilleen V:n muotoinen, ruskea – mustanruskea, tavallisesti epäsymmetrinen laikku, jonka sisempi haara paksuuntunut, ulompi lyhyt; V:n keskellä vaalea keskipilkku. Usein siiven tyveltä kärkeen kulkee tumma pitkittäisjuova. Joskus etureunan keskellä heikko, tumma varjo. Toisinaan kuviot ovat häipyvät ja epäselvät, varsinkin naaraalla. Ripset vaaleilla yksilöillä harmahtavan oljenkeltaiset, tummilla ruskeanharmaat, niissä vahva ja yksi tai useampi hieno jakoviiru. Takasiivet vaaleamman tai tummemman harmaat, joskus harmaanruskeat; ripset aina vaaleat, niissä tumma jakoviiru.

Toukka nuorena vihreä, isona harmahtavanvalkea tai roosahtavan kermanvärinen, vihreänsävyinen; nystyrät musta, nuorena ruumiin väriset; hengitysaukkojen reunat ruskeat. Pää ja niskakilpi mustat, nuorena ruskeat, pistesilmien alue ja pään takakulmat mustat; peräkilpi pieni ja ruskea; peräkampa puuttuu; rintajalat vihertävänvalkeat.

Kotelo 11,2 mm, ruskea, keskiruumis ja siipiaiheet vaaleammat, pintarakenne hieno. Sukaset kohtalaisen pitkät, kremasterissa pitkät. Otsa ja clypeus selvästi ryppyiset. Kremasterissa enimmäkseen poikittainen pintarakenne.

Koiraan tegumen vahva, kitinisoituneempi kuin muilla suvun lajeilla, kokonaan pallomaisesti taipunut. Uncus melko lyhyt, tanakka, kaareva; sociukset melko suuret. Sivulämssän alareunan lovi suuri; sacculuksessa 3–4 vahvaa ja veitsimäistä piikkiä, jotka ulottuvat sen alareunaan.

Naaraan sterigma T:n muotoinen; T:n poikkipalkin päät kolmiomaisesti leventyneet. Signum keskikokoinen, hienosti rakeinen, ovaali ja kovera skleriitti.

Lentää kesä–syyskuussa kahtena sukupolvena.

Toukka huhti–toukokuussa sekä kesä–heinäkuussa.

Lentää illalla; tulee yöllä silloin tällöin valolle.

Toukka elää vihvilöillä (Juncus), järvikaislalla (Schoenoplectus lacustris) ja tupasluikalla (Trichophorum cespitosum), varren alaosissa ja juurissa.

Koteloituu löyhään koppaan toukan suojapaikkaan.

Soilla, kosteilla niityillä, rannoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Diakonoff, A. 1956. Records and descriptions of Microlepidoptera (8). Zoologische Verhandelingen 29: 1–60.

Diakonoff, A. 1962. Preliminary survey of the Palaearctic species of the subgenus Bactra Stephens (Bactra, Tortricidae, Lepidoptera). Zoologische Verhandelingen 59: 1–48.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.

Schütze, K. T. 1931. Die Biologie der Kleinschmetterlinge unter besonderer Berücksichtigung ihrer Nährpflanzen und Erscheinungszeiten. Handbuch der Microlepidopteren – Raupenkalender – geordnet nach der illustrierten deutschen Flora von H. Wagner. Verlag des Internationalen Entomologischen Vereins e. V., Frankfurt am Main. 235 s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.