Välkesoukkokääriäinen – Epinotia nigricana

Siipiväli 11–13 mm. Pää ja keskiruumis tumman harmaanruskeat; takaruumis hiukan vaaleampi.

Koiraan etusiipien kostaalitaite ulottuu lähelle keskikohtaa. Etusiipien ulkoreuna heikosti mutkainen. Pohjaväri ± tumman kellertävänruskea, seassa useita mustanruskeita täpliä ja poikkijuovia ja hiukan siniharmaata, paitsi takareunan keskellä olevassa vaaleassa, epäselvässä dorsaalilaikussa. Etureunassa ulkopuoliskossa joitakin melko epäselviä, mustanruskeita ja valkeita hakastäpliä. Tyvisarake ja keskivyö hiukan tummemmat, usein violetinruskeat, epäselvästi tummareunaiset. Siipipeili epäselvä, tumman violetinruskea, siinä mustia juomuja; sen reuna kapea, lyijynharmaa, selvimmillään ulkoreunassa. Ripset tummanruskeat, niissä musta tyviviiru. Takasiivet  tummanruskeat; ripset vaaleammat, niissä tumma jakoviiru.

Toukka ruskeankeltainen, keskiruumiin jaokkeet vihreänsävyiset; nystyrät ruumiin väriset, pienet. Pää, niskakilpi ja rintajalat mustat tai mustahkonruskeat; peräkilpi ruumiin värinen.

Kotelo 5,5–7,3 mm, punaruskea, jonkin verran kiiltävä; pintarakenne kohtalaisen hieno, pään ja keskiruumiin rypyt myös hienot. Sukaset pienet. Otsa tuntosarvien välistä melko leveä, kohtalaisen kohonnut. Jaokkeessa A4 6–10 piikkiä tyvirivissä sukasten D1 välissä ja 20–25 kaudaalirivissä D2:ien välissä. A8 ilman takimmaista piikkiriviä, siinä joskus pikkuruisia piikkejä. Takaruumis ei suippeneva peräpään etupuolelta dorsaalisesti ja ventraalisesti, sen sivut eivät koverat. Jaokkeessa A10 2 paria peräkoukkuja ja 1 pari perianaalikoukkuja. Kremaster ilman hammasrakenteita ja poikkireunuksia, pyöristynyt, sivulta katsottuna ilman uloketta. Peräpää selästä kupera.

Koiraan uncus lyhyt, paksuuntunut, kaksihaarainen, kärjet leveät; sociukset pitkät, ohuet, suipot, karvaiset vain yläreunasta, alareuna paksuuntunut. Sivulämssä ylhäältä leveämpi; sacculuksen piikit laikkuna. Aedeaguksessa n. 22 kornuuttia.

Naaraan ostium yksinkertainen, puolipyöreä; colliculum lyhyt ja kartiomainen. Signumit suuret, rakeiset.

Lentää kesäkuun lopulta heinäkuun loppuun.

Toukka syys–toukokuussa; talvehtii keskenkasvuisena.

Lentää hämärässä ja yöllä; tulee valolle.

Toukka elää saksanpihdalla (Abies alba), aluksi kuihtuvien silmujen jäänteissä, sitten kärkisilmuissa, jotka jäävät jäljelle asumattomien silmujen puhjetessa. Talvehtii silmussa, ja keväällä syö useampia silmuja.

Koteloituu usein neulasten väliin harmaaseen koppaan tai maahan.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Disqué, H. 1905. Die Tortriciden-Raupen der Pfalz. Deutsche Entomologische Zeitschrift "Iris" 17: 209–256.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Schütze, K. T. 1931. Die Biologie der Kleinschmetterlinge unter besonderer Berücksichtigung ihrer Nährpflanzen und Erscheinungszeiten. Handbuch der Microlepidopteren – Raupenkalender – geordnet nach der illustrierten deutschen Flora von H. Wagner. Verlag des Internationalen Entomologischen Vereins e. V., Frankfurt am Main. 235 s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.