Jättiputkiryhmä (

• jättiputki

?

) – Heracleum persicum -ryhmä

Suomeen jättiputket tuotiin alun perin puutarhakasveiksi ison kokonsa ja näyttävän kukintonsa vuoksi. Jättiputket kestävät hyvin pohjoisia olosuhteita ja ne ovatkin levinneet lähes koko maahan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Persianjättiputkea tavataan luonnosta harvemmin kuin kaukasianjättiputkea. Armenianjättiputkesta on ilmoitettu havaintoja Suomenkin puolelta. Havaintoja ei kuitenkaan ole varmistettu ja armenianjättiputken levinneisyys Suomessa tunnetaan huonosti.

Osa nykyisistä jättiputkikasvustoista on viljelyjäänteitä. Puutarhojen ulkopuolelle lähimetsiin, tienpientareille, joutomaille ja asumattomille tonteille jättiputket ovat levinneet puutarhajätteiden ja siirrettyjen maamassojen mukana. Jättiputkia esiintyy myös luonnonsuojelualueilla sekä uhanalaisten lajien esiintymispaikkojen läheisyydessä.

Jättiputket ovat kotoisin Kaukasiasta ja Lounais-Aasiasta. Kasvien nimet antavat tarkempia viitteitä niiden alkuperästä: kaukasianjättiputki on peräisin Länsi-Kaukasukselta, persianjättiputki Iranin, Irakin ja Turkin alueelta ja armenianjättiputki Kaukasukselta. Kaukasianjättiputki tuotiin vuonna 1817 koristekasviksi Englantiin ja persianjättiputki saapui maahan pari vuotta myöhemmin. Vain kymmenisen vuotta saapumisensa jälkeen ilmoitettiin ensi kerran kaukasianjättiputkesta puutarhakarkulaisena.

Armenianjättiputken leviämishistoria eroaa muista. Armenianjättiputki tuotiin ilmeisesti Kuolan niemimaalle kasvitieteelliseen puutarhaan 1930-luvulla. Sitä on käytetty rehukasvina Itä-Euroopassa ja etenkin entisen Neuvostoliiton alueella, mm. Baltiassa ja Karjalan kannaksella. Lajia esiintyy Venäjän puolella Karjalassa, aivan Suomen rajan tuntumassa.