Kaukasianjättiputki – Heracleum mantegazzianum

Suomeen jättiputket tuotiin alun perin puutarhakasveiksi ison kokonsa ja näyttävän kukintonsa vuoksi. Kaukasianjättiputket kestävät hyvin pohjoisia olosuhteita ja ne ovatkin levinneet lähes koko maahan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Osa nykyisistä jättiputkikasvustoista on viljelyjäänteitä. Puutarhojen ulkopuolelle lähimetsiin, tienpientareille, joutomaille ja asumattomille tonteille jättiputket ovat levinneet puutarhajätteiden ja siirrettyjen maamassojen mukana. Jättiputkia esiintyy myös luonnonsuojelualueilla sekä uhanalaisten lajien esiintymispaikkojen läheisyydessä.

Jättiputket ovat kotoisin Kaukasiasta ja Lounais-Aasiasta. Kasvien nimet antavat tarkempia viitteitä niiden alkuperästä: kaukasianjättiputki on peräisin Länsi-Kaukasukselta, persianjättiputki Iranin, Irakin ja Turkin alueelta ja armenianjättiputki Kaukasukselta. Kaukasianjättiputki tuotiin vuonna 1817 koristekasviksi Englantiin ja vain kymmenisen vuotta myöhemmin ilmoitettiin ensi kerran siitä puutarhakarkulaisena.