Persianjättiputki – Heracleum persicum
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Levinneisyys Suomessa
Suomeen jättiputket tuotiin alun perin puutarhakasveiksi ison kokonsa ja näyttävän kukintonsa vuoksi. Persianjättiputken esiintymiä on erityisesti Etelä-Suomessa, mutta sitä on havaittu myös Rovaniemellä sekä Ylitorniossa. Persianjättiputkea tavataan luonnosta harvemmin kuin kaukasianjättiputkea. Osa nykyisistä jättiputkikasvustoista on viljelyjäänteitä. Puutarhojen ulkopuolelle lähimetsiin, tienpientareille, joutomaille ja asumattomille tonteille jättiputket ovat levinneet puutarhajätteiden ja siirrettyjen maamassojen mukana. Jättiputkia esiintyy myös luonnonsuojelualueilla sekä uhanalaisten lajien esiintymispaikkojen läheisyydessä.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Nimensä mukaisesti persianjättiputki on kotoisin Iranin, Irakin ja Turkin alueelta. Persianjättiputki saapui Englantiin koristekasviksi vuonna 1829. Vain seitsemän vuotta myöhemmin lajin siemeniä istutettiin Pohjois-Norjassa. Siellä laji levisi tehokkaasti ja sai nimekseen ´tromssanpalmu´.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja