Leppävalkomittari – Cabera pusaria

Siipiväli 27–33 mm. Pää valkea. Koiraan tuntosarvien 13–15 kärkijaoketta ilman kampahampaita.

Etusiivet valkeat, tummanharmaasirotteiset. Poikkiviirut ja keskivarjo suorat, harmaat, sisempi poikkiviiru kulmikas tai häipyvä lähellä etureunaa. Takasiivet kuten etusiivet, mutta keskivarjo ja ulompi poikkiviiru hiukan kaarevat, sisempi poikkiviiru puuttuu.

Muna ovaali, mikropyylin päästä vahvasti litistynyt, kiiltävä, pinnassa pitkittäinen verkkorakenne; väri vaaleanvihreä.

Toukka 28–30 mm, hoikka, liereä, vaalean- tai kellanvihreä, jaokkeiden välit kellertävät; sivuselkäjuova hieno, kellertävä; jaokkeiden A2–A5 etureunassa leveä, punertava, molemmilta puolilta valkoreunainen laikku. Nystyrät hyvin pienet. Pää vihreänharmaa, alhaalta mustareunainen. Rintajalat ruskeat, vatsa- ja peräjalat ulkopinnalta ruskeajuomuiset. Tai — punertavan suklaanruskea, sivuilta purppuransävyinen; sivuselässä rivi valkeita täpliä, jotka ovat keskimmäisten jaokkeiden etureunassa erityisen selvät. Vatsajuova vaalea, katkonainen, vatsa keskiruumiissa vaaleanvihreä, käsnäjalkojen väleissä vaalean sinertävänvihreä. Pää punertavan suklaanruskea, otsa vihreä.

Kotelo 9,0–11,2 mm, puna- tai okranruskea, siipiaiheet usein vihertävänruskeat; takaruumiin keskimmäisten jaokkeiden takareunoissa leveät, vaaleat juovat. Labrumin sivut viistot, takaa pyöristynyt. Labium lyhyt, viisikulmainen, sen sivut suorat tai hiukan koverat. Sivuviillos pieni, kapea, matala, sen kärki suuntautuu hiukan jaokkeen A10 keskikohdan etupuolelle. Dorsaaliura syvä, siinä 5–7 ulkonemaa, joista kolme keskimmäistä syvimmät. Kremaster kielimäinen ja verrattain suippo. Sen tyvikyttyrät heikot, niiden välissä syvennys. Pinta vähäpintarakenteinen, selkäpuoli tyvestä ja jaokkeen A10 takaosa hiukan pitkittäisuurteinen. Sivulta katsottuna kremasterin vatsapuoli kärkiosasta useimmiten kupera. Sukaset Sd1, D1 ja L1 hienot ja keskipituiset. Sd1:t lähtevät kremasterin keskikohdasta tai hiukan sen takaa, D1:t läheltä reunaa niistä ventrokaudaalisesti. D2:t paksummat, yleensä hieman etäällä toisistaan ja melko erkaantuneet, niiden sijainti ja pituus kuitenkin melko vaihtelevat.