Piennarlaikkukääriäinen – Epiblema sticticana

Siipiväli 15–20 mm. Pää okrankeltainen, harvoin tummempi, keskiruumis etusiipien pohjan värinen, takaruumis mustanharmaa, perätupsu okrankellertävä.

Koiraan etusiipien kostaalitaite ulottuu lähelle keskikohtaa. Etusiivet oliivinruskeat, harmahtavanvalkean, siniharmaan ja mustanruskean sirotteiset, viimeksimainittu riipusteiden ja täplien muodossa, varsinkin tyvipuoliskossa; melko vaihteleva värisävyltään. Etureunassa vuorotellen mustanruskeita ja valkeahkoja hakastäpliä - tavallisesti selvät vain ulkosarakkeessa. Keskellä takareunaa lähes nelikulmainen, kellertävänvalkea dorsaalilaikku, jonka sisäreuna on suora ja hiukan viisto; laikussa joitakin tummia pilkkuja, varsinkin takareunassa. Siipipeilissä ei lainkaan valkeaa, sen keskellä ruskeankeltainen vyö, joka yhtyy viistoon, ulkoreunasta lähtevään subterminaalivyöhön; tässä vyössä lyhyiden, mustien pitkittäisjuoven rivi, joka jatkuu etureunaan; siipipeili leveälti harmaansinisen reunustama. Ripset kellertävänruskeat, etupuoliskosta tummahkon harmaanruskeat, kärjen takana 1–2 vaaleaa viivaa; ripsien tyven lähellä hieno, mustahko jakoviiru, sen ulkopuolelta ne ovat hyvin kapealti vaaleat. Takasiivet tumman harmahtavanruskeat; ripset kellertävänvalkeat, niissä tumma jakoviiru.

Toukka harmahtavanvalkea, roosan- tai punasävyinen, talvehtimisen aikana muuttuu karmiininpunaiseksi; nystyrät kellertävänruskeat, muuttuvat punaruskeiksi. Pää ruskea; niskakilpi kellertävänruskea, keskeltä ja takareunasta tummempinoroinen, keskisauma selvä; peräkilpi kellertävän- tai punertavanruskea.

Kotelo 8,5–9,5 mm, punertavanruskea, heikosti kiiltävä, pintarakenne kohtalaisen hieno. Jaokkeen A10 piikkirivi leveälti keskeltä katkennut, sen piikit kapeat ja tiheässä. Kaudaalisia sukasia 3 tai 4 paria, perianaalisia sukasia 2 paria, tavallisesti koukkumaiset. Kremasterin hampaat taakse- tai alaspäin suuntautuneet.