Pihlajamiinakoi – Phyllonorycter sorbi

Siipiväli 5,5–8,5 mm. Pää ruskea, takaa vaaleampi. Otsa ja huulirihmat valkeahkot. Keskiruumis vaalean kultaisen ruskeanoranssi, etureuna kapealti valkea, takakärjen keskellä valkea laikku; siipikannet takaa valkeat. Jalat harmahtavanvalkeat, vain etujalat päältä mustatäpläiset, muut kaksi paria ilman täpliä. Takaruumis harmahtavanruskea, alapuolelta valkeahko; perätupsu koiraalla kellertävän harmaanruskea, naaraalla okranvalkea.

Etusiivet vaalean kultaisen ruskeanoranssit, kärkipuoliskosta usein ± mustahkonruskeapeitteiset. Tyvijuomu valkea, etupuolelta tummareunainen, ulottuu lähelle siiven keskikohtaa. Takareuna tyvestä kapealti valkea. Etureunassa neljä ja takareunassa kolme kiiltävänvalkeaa, kiilamaista hakastäplää, jotka ovat tyvipuolelta tummareunaiset, dorsaalihakastäplät myös ulkopuolelta; 1. dorsaalihakastäplä pitkä. Siiven kärjessä mustahko, kiilamainen täplä. Ripset valkeahkon harmaanruskeat, niissä tumma, usein heikko jakoviiru, joka sulkee 3. dorsaalihakastäplän. Takasiivet harmaat, ripset valkeahkon harmaanruskeat.

Toukka vaalean vihreänkeltainen; peräjaoke hiukan tummempi; suoli tummanvihreä. Pää vaalean harmaanruskea.

Kotelo 2,8–3,5 mm, punaruskea. Otsan ulokkeen sivuharjanteet hiukan kaarevat. Kremaster puolisuunnikasmainen, keskeltä heikosti painunut; siinä kaksi paria piikkejä; ulommat piikit lähes kolmiomaiset, kärki koukkumainen; sisemmät piikit pienemmät, niiden tyvi n. puolet ulompien leveydestä, koukkumaiset, eivät päällekkäiset.