Hunajamehiläiset (Apis) on mesipistiäisten eli mehiläisten suku, jonka lajit elävät yhteiskunnissa ja tuottavat hunajaa. Lajit elävät monivuotisissa pesissä, jossa on työnjakoa yhteiskunnan jäsenten kesken. Ihminen on hyvin pitkään käyttänyt hunajamehiläisten tuottamaa hunajaa ja domestikoinut eli kesyttänyt ainakin kaksi hunajamehiläislajia juuri hunajantuotannon takia.

Kaikilla hunajamehiläisillä on karvaiset verkkosilmät. Kuningattaret, työläiset ja koiraat eli kuhnurit eroavat toisistaan koon ja morfologian perusteella. Etusiiven pituus on lajista riippuen 6-14,5 mm.

Hunajamehiläisten sukuun kuuluu yhteensä kahdeksan lajia, joista monille on määritelty alalajeja. Suomessa esiintyy ihmisen vaikutuksesta yksi hunajamehiläislaji, tarhamehiläinen (Apis mellifera) (engl. 'the western honey bee'). Muut lajit ovat:

Apis andreniformis (engl. 'the black dwarf honey bee')

Apis cerana (eng. 'the eastern honey bee')

Apis dorsata (eng. 'the giant honey bee')

Apis florea (engl. 'the red dwarf honey bee')

Apis koschevnikovi (engl. 'Koschevnikov's honey bee')

Apis laboriosa (engl. 'the Himalayan giant honey bee')

Apis nigrocincta (engl. 'the Philippine honey bee')