Isohapero Russula paludosa

Yleiskuvaus

Isohapero on kookas omenanpunainen hapero, jolla on usein punahäivettä jalassa sekä helttojen terässä lähellä lakin reunaa.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-519 Sienituntemus - Russulales CC BY 4.0

Itiöemä

LAKKI on väriltään vaihteleva, heleän omenanpunaisesta tumman violetinverenpunaiseen, jopa aprikoosinpunaiseen, vanhemmiten usein lakin keskustasta kellertävä. Sadesäällä lakin väri haalistuu, joskus jopa aivan valkoiseksi. Aluksi kupera lakki laakenee vanhemmiten ja on lopulta keskeltä kuopalla. Tahmea lakki on hieman kiiltävä. HELTAT ovat valkoiset tai kellertävän valkoiset ja usein lakin reunassa terästään punertavat. JALKA on tasapaksu, vankka ja pitkä. Valkeassa jalassa on yleensä punahäivettä. MALTO on valkoista ja haurasta. HAJU on heikko. MAKU on mieto tai hieman kirpeä.

Itiöt

Itiöt ovat 8–12 x 7–10 um, melkein pallomaisia, pintakuvio on nystyinen ja epäselvästi verkkomainen, amyloidi.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-519 Sienituntemus - Russulales CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Russula paludosa
Auktorit
Britzelm.
Yleiskieliset nimet
  • isohapero (suomi)
  • storkremla (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.72321
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
  • 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Jukka Vauras
  • Tea von Bonsdorff
DNA-viivakoodisekvenssit
Russula paludosa
16 julkista näytettä
Eliöryhmät