Kuusikarvajalka – Calliteara abietis

Siipiväli ♂ 38–45 mm, ♀ 47–56 mm. Tuntosarvet luunvalkeahkot, kärjestä tummemmat, kampahampaat harmaanruskeat. Ruumis harmaanruskea–tumman harmaanruskea, keskiruumiin takaosassa musta karvatupsu.

Etusiivet harmahtavanvalkeat, ruskehtavanharmaakehnäiset; tyvisarakkeen etupuolisko valkoisempi. Poikkiviirut mustahkot, hampaalliset; tyvipoikkiviiru muodostaa kaksi pitkää hammasta ulospäin; sisempi leveähkö; ulompi kuutavahampainen. Keskitäplä kuutava, terävästi mustareunainen. Aaltoviiru valkea. Ulkoreunassa tumma, suonien kohdalta katkeileva juova. Takasiivet koiraalla tumman harmaanruskeat, naaraalla valkeahkot, niissä diffuusi keskitäplä. Molempien siipiparien ripset tummatäpläiset, vahvemmin etusiivissä.

Muna pallomainen, yläpinnalta heikosti litistynyt; väri himmeän harmaanvalkea, mikropyylitäplä suuri, tummanharmaa.

Toukka 35–42 mm, vaaleanvihreä; jaokkeiden välit sametinmustat; sivuselkä- ja sivujuova selvät, muodostuvat suurehkoista valkeista täplistä, sivuselkäjuova molemmilta puolilta, sivujuova ylhäältä mustareunainen. Karvoitus ruskehtavaa. Selän 4 karvatupsua ruskeankeltaiset, sivuilta valkeat; törröttävät karvatupsut jaokkeessa T1 mustat, jaokkeessa A8 ruskeankeltainen. Hengitysaukot valkeat, mustareunaiset. Pää vihreä, siinä 2 tummaa juovaa.

Kotelo lyhyt ja vanttera, 20–26 mm (naaraalla suurempi kuin koiraalla), kiiltävän mustanruskea; karvoitus kellanruskeaa, selkäpuolella runsaampaa. Kremaster liereä, sen kärjessä tiheästi lyhyitä, koukkumaisia sukasia.

Lentää heinäkuun alusta elokuun alkuun; vähälukuinen II sukupolvi elokuun lopussa – syyskuussa.

Toukka elokuusta touko–kesäkuuhun; talvehtii keskenkasvuisena.

Lentää yöllä; tulee valolle, naaras heikosti.

Toukka elää kuusella (Picea abies), joskus lehtikuusella (Larix); talvehtii silkkisessä suojassa oksistossa tai kaarnanraossa.

Koteloituu munanmuotoiseeen, harmaaseen kotelokoppaan.

Kuusi- ja kuusisekametsissä.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

von Heinemann, H. 1859. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Erste Abtheilung. Grossschmetterlinge. Friedrich Vieweg und Sohn, Braunschweig. 848 s.

Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T. 2006. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 480 s.

Marttila, O. et al. 1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.

Spuler, A. 1908. Die Schmetterlinge Europas. I. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. CXXVII+385 s.

Strand, E. 1910–1911. Family: Lymantriidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. s. 109–141.