Calliteara

Tuntosarvet kaksoiskampahampaiset, koirailla pitkä-, naarailla lyhythaaraiset. Huulirihmat eteenpäin suuntautuneet; keskijaoke pitkäkarvainen. Raajat karvaiset; takasäärissä vain kärkikannukset. Etusiipien suoni R3 lähtee suonesta R2 ja anastomoi suonen R4 kanssa muodostaen areolin. Takasiipien suonet Rs ja M1 varrelliset.

Toukkien selässä jaokkeissa A1–A4 4 pensselimäistä karvatupsua; jaokkeessa T1 kaksi ja jaokkeessa A8 yksi törröttävä karvatupsu, joiden karvat eivät haaroittuneita.

Koiraiden uncus puuttuu. VIII selkäkilpi kitinisoitunut ja muuntunut kaksi- tai kolmihaaraiseksi superuncukseksi. Sivulämssä suuri, leveä; costa usein erillinen, piikkinen; sacculus leveä, sen alareuna joskus sahahampainen. Aedeagus vaihteleva, mutta vahva.

Naaraiden signum pitkittäinen, rakeinen kaistale.

Toukat elävät puilla, pensailla, varvuilla ja ruohoilla.

Hampson, G. F. 1892. The Fauna of British India, Including Ceylon and Burma. Moths. Vol. I. Taylor and Francis, London. xxiii + 527 s.

Holloway, J. D. 1982. The generic placing of Phalaena (Bombyx) pudibunda L. and Phalaena (Bombyx) fascelina L. (Lepidoptera: Lymantriidae). Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 15: 44.

Holloway, J. D. 1999. The Moths of Borneo, Part 5: Family Lymantriidae. Malayan Nature Journal 53: 1–188.

Inoue, H. 1956. A revision of the Japanese Lymantriidae (I). Japanese Journal of Medical Science & Biology 9(4–5): 133–163.

Klöcker, A. 1909. Sommerfugle. II. Natsommerfugle. I. Del. Danmarks Fauna 7. 118 s.

Marttila, O. et al. 1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.

Strand, E. 1910–1911. Family: Lymantriidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. s. 109–141.