Vanessa

Keskikokoisia tai melko suuria, kirkkaan värisiä täpläperhosia. Tuntosarvet pitemmät kuin puolet etusiiven pituudesta, nuija ovaali. Huulirihmat lyhytkarvaiset; kärkijaoke ei selvästi erottuva. Etusiipien suoni R2 erillään. Takasiivissä pienet, samankokoiset reunahampaat.

Koiraiden gnathos lyhyt, vahvasti kitinisoitunut. Sivulämssän yläreunassa leveä rako; sen kärki poikkipäinen; hakanen pitkä ja ohut. Saccus pieni. Juxta pieni. Aedeagus tyvestä leveä, kärkiosasta selvästi kapeneva.

Vaeltajia.

Toukat elävät mm. nokkoskasveilla (Urticaceae), asterikasveilla (Asteraceae) ja jalavakasveilla (Ulmaceae).

Ackery, P. R. 1988. Hostplants and classification: a review of nymphalid butterflies. Biological Journal of the Linnean Society 33: 95–203.

Eliasson, C. U. et al. 2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.

Higgins, L. G. 1975. The Classification of European Butterflies. Collins, London. 320 s.

Klöcker, A. 1908. Sommerfugle. I. Dagsommerfugle. Danmarks Fauna 4. 96 s.

Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.

Niculescu, E. V. 1985: Problèmes de systématique dans la famille des Nymphalidae (Lepidoptera). Deutsche Entomologische Zeitschrift (N. F.) 32(4–5): 335–347.

Nylin, S. et al. 2001. Phylogeny of Polygonia, Nymphalis and related butterflies (Lepidoptera: Nymphalidae): a total-evidence analysis. Zoological Journal of the Linnean Society 132: 441–468.

Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.

Stichel, H. 1909. Tribe Vanessidi. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 196–211.