Rahkahopeatäplä – Boloria frigga

Siipiväli 35–47 mm. Siivet päältä kellanpunaiset, tyvestä mustakehnäiset. Mustat kuviot vahvat; keskimmäinen täplärivi muodostaa poikkivyön. Takasiipien alapuolen tyvi- ja diskaaliala tumman punaruskeat; tyvialassa valkea täplä. Diskaalialan täplävyö keltainen, siinä 2 valkoista täplää, yksi etureunassa, toinen siiven keskellä. Postdiskaaliala vaaleankeltainen, purppuransekainen, silmätäplät häipyvät. Submarginaaliala harmaanvioletti; ulkoreunassa ei vaaleita täpliä.

Muna sormustimen muotoinen, siinä n. 30 pitkittäisharjannetta; väri lohenpunainen, myöhemmin oranssinkeltainen.

Toukka nuorena tumman oliivinvihreä; scolukset mustat, hienosti vaaleanruskeapilkkuiset, tiheäkarvaiset; pää musta; käsnäjalat ruskeat. Isona talvehtimisen jälkeen musta tai ruskea; sivuselässä rivi suuria, valkeitä tai vaaleanokria täpliä; sivujuova leveä, valkea, edestä leveämpi. Scolukset vaalean lihanpunaiset, teräväkärkiset, runsassukaiset. Pää kiiltävän musta, karvainen.

Kotelo tummanruskea; siipiaiheet mustanruskeat; sivujuova vaalea; jaokkeiden selkäpuolella tummanruskeita täpliä. Pää tylppä; selkänotko vahva; takaruumiin oat matalat, vaaleat.

Lentää kesäkuun alusta heinäkuun alkuun; Pohjois-Suomessa kesäkuun loppupuolelta heinäkuun puoleenväliin.

Toukka talvehtii lähes täysikasvuisena. Lapissa kehitys on ilmeisesti kaksivuotinen, toukka talvehtii ensin nuorena, toisen kerran täysikasvuisena.

Koiraat partoivat nopeasti lentäen lähellä maanpintaa ja etsivät vastakuoriutuneita naaraita.

Toukka elää muuraimella (Rubus chamaemorus). Nuori toukka syö reikiä lehtiin. Talvehtii kutomassaan seitissä lehden alapinnalla tai lehtien välissä.

Rämeillä, avoimilla palsasoilla ja tunturien soistuneilla rinteillä.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Eliasson, C. U. et al. 2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.

Korshunov, Yu. P. & Gorbunov, P. Yu. 1995. Butterflies of the Asian part of Russia: A handbook. Ural State University, Yekaterinburg. 202 s.

Lang, H. C. 1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve & Co., London. 396 s.

Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.

Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.

Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.

Seitz, A. 1909. Tribe Argynnidi. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 211–243.