Aurinkoperhoset – Heliconiinae
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Silmät kaljut tai karvaiset. Tuntosarvet hyvin ohuet, jäykät; nuija ovaali, jyrkkä. Huulirihmojen keskijaoke pitkä, paksuuntunut, karvojen ja sukasten peittämä; kärkijaoke pieni. Takasiipien keskisarka avoin tai sulkeutunut.
Toukat liereitä, niissä haaroittuneita piikkejä (scolus). Jaokkeiden T2 ja T3 scolukset sijaitsevat jaokkeen etuosassa; jaokkeessa A9 ylimääräinen scolus rihmamaisen sukasen yläpuolella. Jaokkeiden A3–A8 rihmamaiset sukaset sijaitsevat scoluksen tyvessä tai hiukan sen yläpuolella.
Kotelot okaisia, piikkisiä tai nystyisiä, riippuvat peräpäästään.
Elintavat
Toukat elävät tropiikissa etenkin passiokasveilla (Passifloraceae), tropiikin ulkopuolella enimmäkseen orvokkikasveilla (Violaceae).
Viitteet
Ackery, P. R. 1988. Hostplants and classification: a review of nymphalid butterflies. Biological Journal of the Linnean Society 33: 95–203.
Eliasson, C. U. et al. 2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.
Freitas, A. V. L. & Brown, K. S. 2004. Phylogeny of the Nymphalidae (Lepidoptera). Systematic Biology 53(3): 363–383.
Klöcker, A. 1908. Sommerfugle. I. Dagsommerfugle. Danmarks Fauna 4. 96 s.
Stichel, H. & Riffarth, H. 1905. Heliconiidae. Das Tierreich 22: v–xv + 1–290, Berlin.