Tundrahopeatäplä – Boloria chariclea

Siipiväli 32–42 mm. Siivet päältä ruskeankeltaiset, naaraalla voivat olla tummanruskeat tai violetinruskeat; tyvi mustakehnäinen. Täplät mustia tai harmaanmustia; keskimmäinen täplärivi muodostaa tavallisesti poikkivyön. Siipiripset musta- ja valkotäpläiset. Etusiipien alapuolen kärkilaikussa punertavanruskeaa väriä. Takasiipien alapinnan tyviala ja diskaaliala punertavan violetinruskeat, enemmän tai vähemmän mustasirotteiset; tyvialassa joitakin pieniä hopeanvalkeita täpliä. Diskaalialan täplävyö hopeanvalkea, osittain punertavanruskeakehnäinen, sen musta reuna rosoinen; vyön toiseksi takimmainen täplä tiimalasin muotoinen, usein keskeltä poikki kuroutunut. Postdiskaaliala vaaleamman violetinruskea–punaruskea, joskus kellertävälaikkuinen, sen sisäosassa valkeahko poikkivarjo; silmätäplät mustat. Ulkoreunan hopeanvalkoiset täplät sisäänpäin vain hiukan pyöristyneitä, punertavanruskeareunaisia.

Muna sormustimen muotoinen, kärki pyöreähkö; mikropyylissä pieni syvennys; pinnassa useita pitkittäisharjanteita ja hienoa pilkutusta. Väri ensin vaaleankeltainen, myöhemmin punakeltainen.

Toukka pienenä oranssi; nystyrät kiiltävänmustat, karvaiset. Täysikasvuisena harmaa, mustapilkkuinen; selkäjuova harmaanvalkea, ohut, kaksinkertainen, joka jaokkeessa tiimalasin muotoinen; sivujuova häipyvärajainen, leveä, harmaanvalkea. Scolukset harmaanvalkeat, lyhyet ja kapeat. Pää kiiltävänmusta.

Kotelo harmaa, mustapilkkuinen, siinä mustia, lyhyitä juovia; takaruumiissa matalia selkäokia, joista lähtee valkea, V:n muotoinen kuvio etupuolelle jaokkeiden väliin; valkeat juovat ovat ulkopuolelta suurien, mustien laikkujen reunustamat. Selkänotko matala; keskiruumiin kyttyrä verrattain matala.

Lentää heinäkuussa.

Toukka talvehtii kaksi kertaa.

Aikuinen käy mielellään tunturikohokin (Silene acaulis) kukilla.

Toukka elänee liekovarpiolla (Cassiope tetragona) ja lapinorvokilla (Viola biflora).

Koteloituu kiville.

Kivisillä tunturikankailla puurajan yläpuolella, usein tasanteilla tai lounaisrinteillä.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Eliasson, C. U. et al. 2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.

Higgins, L. G. & Riley, N. D. 1973. Euroopan päiväperhoset. Tammi, Helsinki. 386 s.

Lang, H. C. 1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve & Co., London. 396 s.

Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.

Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.

Seitz, A. 1909. Tribe Argynnidi. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 211–243.