Lehtohopeatäplä – Boloria titania

Siipiväli 31–45 mm. Naaras on keskimäärin koirasta suurempi. Siivet päältä kellanpunaiset, tyvestä mustakehnäiset; mustat täplät hienoja; submarginaalitäplät nuolenpään muotoisia, yhtyvät reunajuovaan. Etusiipien alapuolen kärkitäplä violetinruskea, vaaleankeltaisen sekainen. Takasiivet alta hajanaisesti ruskean–violetinruskean kirjavat; tyven ja diskaalialan täplävyöt vaaleankeltaiset, paikoin enemmän tai vähemmän punaruskeakehnäiset, jälkimmäinen ulkopuolelta polveilevan, mustan juovan reunustama. Keskisarassa selvä, musta, keltarenkainen täplä. Postdiskaalialan sisäosan vaalea vyö violetti, heikosti hopeanhohtoinen; silmätäplät mustat, heikosti vaaleakeskiset. Submarginaalialan V:n muotoiset täplät isoja, ulottuvat silmätäpliin asti; niiden ulkopuolella vaaleita, mutta ei hopeanhohtoisia reunatäpliä.

Muna tylpän kartiomainen, siinä useita pitkittäisharjanteita; väri harmaankeltainen.

Toukka 23–25 mm, harmahtavanruskea, tuhkanharmaa tai tummanruskea; selkä- ja sivujuova mustat, jaokkeiden väleistä katkeilevat. Scolukset keltaiset tai tummankeltaiset, jaokkeessa T1 muita pitemmät ja vaaleammat. Pää musta.

Kotelo valkeanharmaa, laajalti harmaanmustanoroinen; siipiaiheissa suuret, mustat laikut ja mustat diskaalitäplät. Takaruumiin selkäoat matalat; selkänotko syvä; keskiruumiissa terävän kölimäinen kyttyrä.

Lentää kesäkuun loppupuolelta heinäkuun loppupuolelle.

Toukka elo–toukokuussa; talvehtii pienenä. Toisinaan suuria toukkia tavattu keväällä, jolloin talvehtinut kahdesti.

Toukka elää orvokeilla (Viola), kuten metsäorvokilla (V. riviniana).

Koteloituu yleensä kasvillisuuteen lähelle maanpintaa.

Tuoreilla metsäniityillä, purojen varsilla, rehevillä ahoilla.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Eliasson, C. U. et al. 2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.

von Heinemann, H. 1859. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Erste Abtheilung. Grossschmetterlinge. Friedrich Vieweg und Sohn, Braunschweig. 848 s.

Korshunov, Yu. P. & Gorbunov, P. Yu. 1995. Butterflies of the Asian part of Russia: A handbook. Ural State University, Yekaterinburg. 202 s.

Kuussaari, M. et al. 1998. Suomen uhanalaisia lajeja: Lehtohopeatäplä (Clossiana titania). Suomen ympäristö 169: 1–47. Helsinki.

Lang, H. C. 1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve & Co., London. 396 s.

Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.

Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.

Seitz, A. 1909. Tribe Argynnidi. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 211–243.

Silvonen, K., Kuussaari, M. & Somerma, P. 1998. Lehtohopeatäplän (Clossiana titania) toukkabiologia kasvatuskokemusten perusteella. Baptria 23(1): 9–14, 23(2): 107.

Spuler, A. 1908. Die Schmetterlinge Europas. I. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. CXXVII, 385 s.