Hernekääriäinen – Cydia nigricana

Siipiväli 12–16 mm. Pää ja keskiruumis vihertävän harmaanruskeat; otsa ja huulirihmat kellertävänvalkeat; takaruumis harmaanruskea.

Etusiivet hiukan kiiltävän oliivinvihertävän tummanruskeat, niissä kellertävää tai harmaankellertävää kehnää, tiheimmin ulkopuoliskossa. Koko etureunan pituudelta, mutta selvimmin ulkosarakkeessa, pieniä, mustia hakastäpliä, joiden välit kellertävänvalkeat. Ulkosarakkeessa pari heikkoa, lyijynkiiltoista, viistoa juovaa. Siipipeili vain hiukan pohjaa vaaleampi, siinä mustia pitkittäisjuovia ja se on heikkojen lyijynkiiltoisten juovien reunustama. Ripset vihertävän ruskeanharmaat, kiiltävät, niissä hieno, musta tyviviiru; kärjen takana ohut, vaalea viiva. Takasiivet tumman harmaanruskeat, tyvestä vaaleammat; ripset kellertävänvalkeat, niissä vahva, tumma jakoviiru.

Toukka 13 mm, kellertävänvalkea; nystyrät melko selvät, tummat. Pää vaaleanruskea; niskakilpi vaaleankellertävä tai vaalean harmahtavanruskea, sivuilta ja takaa tummatäpläinen; peräkilpi harmaan- tai kellertävänruskea, mustahkosirotteinen.

Kotelo 7–8 mm, tummanruskea. Otsa tylpän pyöristynyt, ilman uloketta. Metanotum tylpän pyöristyneesti kuroutunut ja siinä lyhyt keskiharjanne. Imukärsän liuskat keskenään rajakkain yli 2 kertaa pitemmältä matkalta kuin etureidet. Etureidet rajakkain selvästi, vaikka lyhyelti. Etujalat keskilonkkien kanssa rajakkain lyhyemmältä matkalta kuin keskijalat. Keskijalat ja leukarihmat rajakkain. Jaokkeiden A4–A5 tyvirivi piikkejä keskeltä 1-rivinen, harvoin 2-rivinen. Kremaster lyhyt, sen selkäpuolella poikittainen rivi piikkejä. Perianaalisia koukkuja 2 paria.

Koiraan sivulämssän sacculuksen kärjessä tunnusomainen lyhyt, tylppä hammas, sen yläpuolella alue lyhyitä piikkejä; cucullus pitkänomainen, suuri.

Naaraan ostium vahvasti pystysuuntainen, sen kärjessä kaksi pientä liuskaa; lamella antevaginalis muodostuu sterniitistä kummallakin puolella. Corpus bursae vahvasti ja tiheään pilkullinen.

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka heinä–toukokuussa; talvehtii täysikasvuisena.

Lentää illalla; tulee yöllä harvakseltaan valolle.

Toukka elää herneellä (Pisum sativum) ja nätkelmillä (Lathyrus), paloissa. Täysikasvuisena elokuussa leikkaa reiän palkoon ja pudottautuu maahan, johon kaivautuu ja valmistaa kopan talvehtimista varten.

Koteloituu talvehtimisen jälkeen tähän koppaan.

Niityillä, hakamailla, puutarhoissa, ruderaateilla, hiekkarannoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.