Pihkakääriäinen – Retinia resinella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 15–22 mm. Pää ja keskiruumis tumman ruskeanharmaat, keskiruumis hiukan tummempi kuin pää. Takaruumis tumman harmaanruskea.
Etusiivet tuuman lyijynharmaat, kiiltävät, hyvin hienosti valkeahkoriipusteiset. Etureunassa pieniä, valkeita hakastäpliä. Kuviot mustahkonruskeat, hienosti valkosirotteiset, murtuneet ja muodostavat epäsäännöllisiä, epätäydellisiä poikkivöitä ja riipusteita. Ripset tumman ruskehtavanharmaat, kiiltävät, hiukan mustakehnäiset. Takasiivet tumman harmaanruskeat; ripset valkeahkot, kärjessä ruskehtavat, niissä tummanharmaa jakoviiru.
Toukka n.12 mm, kiiltävän kellertävänruskea tai vaaleanpunainen; nystyrät pienet, mustat. Pää tumman kastanjanruskea; niskakilpi tummanruskea tai sameanmusta, keskisauma selvä; peräkilpi pieni, tummanruskea. Pää ja niskakilpi voivat joskus olla vaaleanruskeat.
Kotelo 8,5–10,2 mm, mustahkonruskea, pää, keskiruumis ja siipiaiheet purppuransävyiset, kiiltävät. Pintarakenne hieno. Otsassa pari pientä sukasta.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan sivulämssän cucullus 1,5 kertaa leveyttään pitempi; lämssän alareunan lovi syvä.
Elinkierto
Lentää touko–kesäkuussa, etelässä parillisina vuosina.
Toukan kehitys 2-vuotinen, pohjoisessa 3-vuotinen.
Elintavat
Lentää illalla; tulee yöllä valolle.
Toukka elää männyllä (Pinus sylvestris), versoissa, joihin muodostaa pihkaäkämän. Talvehtii äkämässä kaksi kertaa, pohjoisessa kolme kertaa.
Koteloituu äkämän sisään.
Elinympäristö
Mäntymetsissä ja -taimikoissa, rämeillä.
- Mk – kangasmetsät; h – harjumetsät, p – metsäpaloalueet
- Iu – uuselinympäristöt; pa – paahteinen
Viitteet
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.
van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.
Eidmann, H. 1961. Über die Entwicklung von Evetria resinella L. Entomologisk Tidskrift 82(1–2): 60–63.
Heliövaara, K. & Väisänen, R. 1988. Pihkakääriäisen periodisuus. Baptria 13(4): 69–74.
Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.
Kuznetsov, V. I. 1987. Family Tortricidae — Tortricid moths. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 1. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 279–956.
Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.
Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.
Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.