Isoversokääriäinen – Pseudococcyx turionella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 17–21 mm. Pää ja huulirihmat okrankeltaiset; keskiruumis edestä ruosteenkeltainen, takaa harmaa; takaruumis vaaleanharmaa.
Etusiivet vaalean hopeanharmaat, diffuusisti tummanharmaariipusteiset. Kuviot oranssinruskeat, vaihtelevasti harmaansekaiset. Tyvisarakkeen ulkoreunan tumma poikkivyö joskus kehittynyt. Keskivyö takareunassa häipyvä, etureunassa hyvin kehittynyt, takaviisto keskilinjan etupuolelle, yhtyy suureen, poikittaiseen pretornaalilaikkuun. Subterminaalivyö alkaa läheltä takakulmaa, levenee kärjen alueella, yhtyy kärkitäplään ja keskeltä pretornaalilaikkuun. Ripset lyijynharmaat, niissä mustahko jakoviiru. Takasiivet koiraalla vaalean valkeahkonharmaat, kärki harmaa, naaraalla harmaat, kärjestä hieman tummemmat, tavallisesti ruosteenkeltakehnäiset; ripset valkeat, niissä harmaa jakoviiru.
Toukka 9–10 mm, vaaleanruskea tai kellertävänruskea, selkä tummempi, tumma pigmentti muodostaa usein kaksi diffuusia poikkivyötä jaokkeisiin; iho ja niskakilpi hienosti sagriiniset; nystyrät huomaamattomat. Pää musta; niskakilpi mustahkonruskea tai musta; peräkilpi tummanharmaa tai ruskea. Vatsajaloissa 18–21 hakasta.
Kotelo 8,5–9,5 mm, punaruskea. Jaokkeen A2 tyvirivi piikkejä lähes suora ja osittain kaksinkertainen, ei taipunut eteenpäin. A10:n piikkirivi yksinkertainen. Kremaster kärjestä pyöristynyut, vatsapuolelta pitkittäisuurteinen.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan tegumenissa kaksi kärkeä. Sivulämssä leveämpi ja vähemmän kuroutunut kuin lajilla P. posticana; cucullus ei kapeneva, sen kärki pyöreä, alakulma melko suippo.
Naaraan lamella postvaginalis leveän soikea, hienopisteinen; lamella antevaginalis kapea lieri. Signum ilman selvää uloketta.
Elinkierto
Lentää touko–heinäkuussa.
Toukka syys–toukokuussa; talvehtii täysikasvuisena.
Elintavat
Lentää illalla; tulee yöllä silloin tällöin valolle.
Toukka elää männyllä (Pinus sylvestris) ja kontortamännyllä (P. contorta), tavallisesti 6–15-vuotiaassa kasvissa. Nuori toukka kovertaa kokonaan juuri silmusta kehittyvän neulasparin. Vanhempana tunkeutuu kärkisilmuun sen tyvestä. Toukka syö silmun tyhjäksi ja kaivautuu lyhyen matkaa alaspäin. Silmu kuolee, ja sivusilmut saavat mahdollisuuden kehittyä versoiksi aiheuttaen ranganvaihdoksia ja oksan haarautumista. Toukan läsnäolon voi havaita silmun alapuolella olevasta pihkavuodosta.
Koteloituu toukan suojapaikkaan pää alaspäin.
Elinympäristö
Mäntykankailla, nummilla.
- ; ,
- ;
Viitteet
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.
van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.
Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.
Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.
Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.
Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.
Schütze, K. T. 1931. Die Biologie der Kleinschmetterlinge unter besonderer Berücksichtigung ihrer Nährpflanzen und Erscheinungszeiten. Handbuch der Microlepidopteren – Raupenkalender – geordnet nach der illustrierten deutschen Flora von H. Wagner. Verlag des Internationalen Entomologischen Vereins e. V., Frankfurt am Main. 235 s.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.