Kuusipunoskääriäinen Zeiraphera ratzeburgiana

Yleiskuvaus

Siipiväli 12–15 mm. Pää ja keskiruumis kalpean harmaankellertävät, takaruumis kalvakan ruskehtavanharmaa.

Etusiipien etureuna tasaisen kaareva. Pohjaväri ruosteenkeltainen, enemmän tai vähemmän harmaan ja valkeahkon sekainen. Etureunassa useita mustanruskeita hakastäpliä. Tyvisarakkeen ulkoreuna mustahkonsekainen, vahvimmin takareunassa, keskeltä terävästi ulospäin taittunut ja osuu keskivyöhön, jolloin muodostuu melko suuri, vaalea, kolmiomainen dorsaalilaikku. Keskivyö ruosteenruskea, kapeimmillaan etureunassa, jossa vahvasti mustia ja ruskeita suomuja. Preapikaalilaikku pieni, pyöreä, ruskea; ulkoreunassa täpliksi hajonnut, harmaanruskea juova. Ripset harmaat, niissä hieno, musta tyviviiru sekä siiven kärjen takana ja takakulmassa kaksi vaaleaa viivaa. Takasiivet ruskehtavanharmaat; ripset vaaleammat, niissä tumma jakoviiru.

Toukka valkeahkonharmaa – kellertävänvihreä, läpikuultava; nystyrät huomattavan suuret, tummanruskeat. Pää, niska- ja peräkilpi vaalean punertavanruskeat; peräkampa olemassa; rintajalat mustat. Käsnäjaloissa n. 32 hakasta kaksinkertaisessa rivissä.

Kotelo 5–7 mm, vaalean punaruskea. Metanotumissa vahvahkot harjanteet. Jaokkeen A1 piikit puuttuvat. Kaudaalirivien piikit kapeat. Jaokkeen A4 D-sukasten välissä kaudaalirivissä n. 12 piikkiä. Peräkoukut hienot, vaaleat. Kremaster yksinkertainen.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan uncus vahvasti pienentynyt. Sivulämssä melko leveä; sacculus litteä, mutta cucullus tyven jälkeen kulmikkaasti ulkoneva, sitten hiukan kapenee, kärki jälleen leveämpi, pyöreä.

Naaraan sterigma pitkä, sen etureunassa lovi. Colliculum yksinkertainen, keskeltä kuroutunut, pitkä. Corpus bursae ja ductus bursae eivät selvät. Signumit suipot.

Elinkierto

Lentää heinä–elokuussa.

Muna talvehtii.

Toukka touko–kesäkuussa.

Elintavat

Lentää päivälläkin; tulee yöllä hyvin valolle.

Toukka elää kuusella (Picea abies); pienenä silmuissa, joissa kutoo silmusuomun kiinni kehittyviin neulasiin ja nakertaa neulasten ulkoreunaa silmun kärjestä. Myöhemmin katkaisee neulaset tyvestä ja kiinnittää ne verson runkoon.

Koteloituu löyhään koppaan karikkeen sekaan maahan.

Elinympäristö

Kuusimetsissä.

Ensisijainen
  • M – Metsät
?

Viitteet

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Kuchlein, J. H. & Naves, C. G. A. M. 1999. The Dutch species of Zeiraphera, with Z. rufimitrana as an addition to the Dutch list (Lepidoptera: Tortricidae). Entomologische Berichten 59(1): 1–6.

Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Pilon, J. G. 1965. Bionomics of the spruce budmoth, Zeiraphera ratzeburgiana (Ratz.) Lepidoptera: (Olethreutidae). Phytoprotection 46(1): 5–13.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0