Mustikkakääriäinen Rhopobota myrtillana

Yleiskuvaus

Siipiväli 9–12 mm. Pää, keskiruumis ja takaruumis tuhkanharmaat.

Etusiivet vaalean tuhkanharmaat, tummanharmaakehnäiset. Tyvisarake melko suuri, mustanruskea, tyvestä vaaleampi, sen ulkoreuna tasaisen kaareva. Keskivyö melko viisto, mustanruskea, sen sisäreuna lähes suora, ulkoreunan keskellä tylppä hammas ulospäin. Subterminaalivyö kapea, mustanruskea ja hiukan epäsäännöllinen, kulkee etureunasta takaviistoon ulkoreunan keskelle hiukan leventyen. Etureunan vaaleissa osissa mustia hakastäpliä. Siiven kärjessä mustanruskea täplä. Ripset melko tumman harmaat, tyvestä valkeahkot, kärjen takana hieno, vaalea viiva. Takasiivet tumman ruskehtavanharmaat; ripset vaaleammat, niissä tumma jakoviiru.

Toukka harmaanvihreä tai samean punaruskea – vaalean kellanruskea, läpikuultava; nystyrät pienet, vaaleanruskeat, keskiruumiissa tummemmat. Pää kellertävänruskea tai tummanruskea; niskakilpi vaalean kellertävänruskea tai musta, keskisauma selvä; peräkilpi vaalean kellertävänruskea; rintajalat tummanruskeat tai mustat.

Kotelo 5,5–6,5 mm, keltainen tai ruskehtava. Pintarakenne verrattain hieno. Etujalat ja keskilonkat eivät rajakkain lyhyemmin kuin keskijalat. Jaokkeissa A9 ja A10 piikkien kärjet viistosti taaksepäin suuntautuneet. A10:ssä 6–8 pienehköä piikkiä.

Tunnistaminen

Muistuttaa sianpuolasoukkokääriäistä (Epinotia nemorivaga), mutta koiraan etusiivissä ei kostaalitaitetta; etusiipien tyvisarakkeen ulkoreuna tasaisen kaareva.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan uncuksen haarat pitkät, ohuet, hienopiikkiset; sociukset leveät, karvaiset. Sivulämssä pitkänomaisen soikea, jonkin verran levenevä ja vahvasti pyöristynyt, vain hiukan taipunut; sacculus ilman lovea, siinä surkastunut hakanen.

Naaraan ostium rengasmainen, vain sivuilta kaulusmaisesti leventynyt. Corpus bursaen takaosan kitinisoituma ylösalaisen suppilon muotoinen, sen alapuoli epäsäännöllinen.

Elinkierto

Lentää toukokuun lopulta heinäkuun alkuun.

Toukka heinä–huhti/toukokuussa; talvehtii täysikasvuisena.

Elintavat

Lentää enimmäkseen illalla.

Toukka elää juolukalla (Vaccinium uliginosum), mustikalla (V. myrtillus), suokukalla (Andromeda polifolia) ja suopursulla (Rhododendron tomentosum); aluksi kokosyvässä läiskäkoverteessa tai leveässä käytävässä, lähes ilman ulostetta, myöhemmin vartta vasten yhteenkudottujen lehtien välissä. Syksyllä jättää suojansa ja kutoo karikkeeseen tai maahan soikean, valkean kopan, jossa talvehtii.

Koteloituu keväällä tähän koppaan.

Elinympäristö

Rämeillä, kosteissa havumetsissä.

Ensisijainen
  • Sr – rämeet
Toissijaiset
  • Mk – kangasmetsät
?

Viitteet

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

Brown, R. L. 1979. Nomenclatorial changes in Eucosmini (Tortricidae). Journal of the Lepidopterists' Society 33(1): 21–28.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0