Villakiiltokoi – Glyphipterix haworthana

Siipiväli 11–13 mm. Pää ja otsa tumman harmaanruskeat. Huulirihmat valkeat, alta harmaanruskeat. Tuntosarvet tumman harmaanruskeat. Keskiruumis tumman harmaanruskea. Etujalat tummanharmaat, nilkat häipyvästi vaaleampirenkaiset; keskijalat tummanharmaat, nilkat alta valkeahkot, yläpuolelta valkeahkotäpläiset; takajalat tummanharmaat, säärien ulkopinnalla kaksi valkeahkoa täplää, nilkat tummemman harmaat, selvästi valkorenkaiset. Takaruumis tumman harmaanruskea, perätupsu sameanokra.

Etusiivet melko leveät, tumman kullanpronssiset. Etureunan ulommassa puoliskossa viisi kiiltävänvalkeaa hakastäplää, joista kolme sisintä päättyy lyijynkiiltoisiin kuvioihin. Takareunan keskeltä lähtee leveä, viisto, kaareva, suippokärkinen, valkea juova, joka ulottuu siiven keskilinjan etupuolelle. Takareunassa lyijynkiiltoinen kuvio, joka on reunassa valkea. Ulkoreunassa kolme lyijynkiiltoista täplää. Siiven kärjessä epäselvä, tumma täplä. Ripset valkeat, niissä pronssinharmaa tyviviiru, joka loveutuu kärjen takana; kärjen etupuolella tumma koukku. Takasiivet harmaat; ripset koiraalla valkeahkot.

Toukka n. 9,5 mm, valkeahko; nystyrät pienet, kellanruskehtavat. Pää tummanruskea; niskakilpi ruskehtavanokra. Jaokkeen A8 takaosassa kapea, poikittainen skleriitti, A9:ssä ja A10:ssä kokonaiset kilvet, nämä kaikki vaaleanruskeat.

Kotelo 5,5–6,5 mm, punaruskea. Päässä pieni okamainen uloke. Hengitysaukot vahvemmin ulkonevat jaokkeissa A5–A7 ja pyöreät, 3-hampaiset A7:ssä. A10:ssä 2 paria piikkejä.

Koiraan sivulämssän yläkulmassa taaksepäin suuntautunut hammas.

Naaraan anaalipapillien kärjessä hieno piikki.

Lentää touko–heinäkuussa.

Toukka heinä–huhtikuussa, talvehtii.

Lentää päivällä.

Toukka elää suovilloilla (Eriophorum), tähkässä.

Talvehtimisen jälkeen koteloituu ohueen koppaan suomun sisään.

Rämeillä, luhtarannoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pelham-Clinton, E. C. 1985. Glyphipterigidae. Teoksessa: Heath, J. & Emmet, A. M. (toim.): Cossidae—Heliodinidae. The Moths and Butterflies of Great Britain and Ireland 2. Harley Books, Great Horkesley. S. 400–407.

Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T. et al. 1870. The natural history of the Tineina. Volume XI. John van Voorst, London. i–xi, 1–330, [I–VIII].