Sarakiiltokoi – Glyphipterix forsterella

Siipiväli 7–10 mm. Pää ruskea. Huulirihmat ohuet, valkeahkot, alta tumman harmaanruskeajuovaiset. Keskiruumis ruskea, heikosti violetin- tai kuparinhohtoinen.

Etusiivet melko leveät, tumman pronssinruskeat. Etureunan ulommassa puoliskossa viisi valkeaa juovaa, toinen ulottuu keskilinjan takapuolelle ja tulee hopeiseksi. Takareunan keskeltä lähtee leveähkö, hiukan kaareva, viisto, valkea kuvio, joka ulottuu siiven keskilinjaan. Takakulman sisäpuolella lyhyt, valkea kuvio. Takakulman tienoolla kaksi tai kolme hopeista täplää. Siiven kärjessä musta täplä, jonka keskellä hopeinen pilkku. Ripset valkeat, niissä tumma tyviviiru, joka loveutuu kärjen takana; kärjen edessä tumma koukku. Takasiivet harmaat.

Koiraan sivulämssä sormimainen, sen kärjessä pieni oka. Saccus kapea ja hiukan lyhyempi kuin puolet vinculumin alaosan korkeudesta.

Naaraan anaalipapillien takaosassa pieni piikki. 8. jaokkeen keskellä kiilamainen, kitinisoitunut levy.

Lentää touko–heinäkuussa.

Toukka elo–huhtikuussa; talvehtii.

Lentää päivällä; käy sarojen kukilla.

Toukka elää saroilla (Carex), siemenillä. Talvehtii ravintokasvin tähkissä.

Koteloituu toukan suojapaikkaan.

Rämeillä, kosteilla rantaniityillä, kedoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Pelham-Clinton, E. C. 1985. Glyphipterigidae. Teoksessa: Heath, J. & Emmet, A. M. (toim.): Cossidae—Heliodinidae. The Moths and Butterflies of Great Britain and Ireland 2. Harley Books, Great Horkesley. S. 400–407.

Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.

Schütze, K. T. 1931. Die Biologie der Kleinschmetterlinge unter besonderer Berücksichtigung ihrer Nährpflanzen und Erscheinungszeiten. Handbuch der Microlepidopteren – Raupenkalender – geordnet nach der illustrierten deutschen Flora von H. Wagner. Verlag des Internationalen Entomologischen Vereins e. V., Frankfurt am Main. 235 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.