Peltonurmikoi – Ochsenheimeria vacculella

Siipiväli 10–13 mm. Pään suomut tyvestä savenkeltaiset – valkeahkot, kärjestä harmaanruskeat; otsa valkeahko – vaaleanruskea. Huulirihmojen karvat savenkeltaiset, kärjestä harmaanruskeat. Tuntosarvet n. 0,4 × etusiiven pituiset, eivät karkeiden suomujen paksuntamat, harmaanruskeat, savenkeltarenkaiset; scapus pitkänomainen, hiukan karkeasuomuinen. Keskiruumis harmaanruskea, heikosti vaaleanruskeatäpläinen. Jalat vaaleanruskeat, nilkat heikosti vaaleampirenkaiset. Takaruumis harmaanruskea, 6. jaoke vaaleankeltainen.

Etusiivet harmaanruskeat tai harmahtavanokrat, enemmän tai vähemmän poikkivyömäisesti tumman harmaanruskeavarjoiset, joskus kokonaan tummapeitteiset, ilman mustia suomuja. Ripset ruskehtavanharmaat. Takasiivet kuparinharmaat, vähintään tyvikolmannes läpikuultava; ripset valkeahkot tai valkeanharmaat.

Toukka 18–20 mm, hyvin hoikka; valkeahko. Pää ruskea; niskakilpi mustahkonruskea; peräkilpi vaaleanruskea.

Koiraan tuba analis kitinisoitunut, teräväkärkinen. Sacculuksessa 2–3 pientä piikkiä. Aedeagus leveämpi kuin muilla suvun lajeilla.

Naaraan 7. sterniitin reuna keskeltä kitinisoitunut. Lamella postvaginalis vaihteleva, siinä usein kaarimainen vahvike, sivut usein pyöristyneet. Ductus bursaen liitoskohta corpus bursaen päässä. Ductus bursae leveämpi ja lyhyempi kuin ruisnurmikoilla (O. taurella).

Lentää heinä–syyskuussa.

Muna talvehtii.

Toukka huhti–toukokuussa.

Lentää lyhyen aikaa keskipäivällä.

Toukka elää monilla heinäkasveilla (Poaceae), kuten rukiilla (Secale cereale), raiheinillä (Lolium) ja rönsykattaroilla (Bromopsis). 1. vaiheen toukka kovertaa lehteä; sen jälkeen kaivautuu varteen.

Koteloituu valkeahkoon koppaan olkien väliin tai maahan.

Kedoilla viljelymaiden läheisyydessä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Davis, D. R. 1975. A review of Ochsenheimeriidae and the introduction of the cereal stem moth Ochsenheimeria vacculella into the United States (Lepidoptera: Tineoidea). Smithsonian Contributions to Zoology 192: i–iii, 1–20.

Fischer von Röslerstamm, J. E. 1842. Ueber Ochsenheimeria (Hbn., Phygas Tr.) Taurella und ihre Verwandten. Entomologische Zeitung 3(9): 200–214. Stettin.

von Heinemann, H. 1870. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 1. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. 1–388.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Sutter, R. 1997. Beiträge zur Insektenfauna Ostdeutschlands: Lepidoptera – Ochsenheimeriidae. Beiträge zur Entomologie 47(1): 3–12.