Haahtikoit Ypsolophidae

Yleiskuvaus

Pää karkeasuomuinen. Pistesilmät tavallisesti puuttuvat. Tuntosarvet rihmamaiset, niissä kaksi suomuriviä jaoketta kohden, tavallisesti pitemmät kuin puolet etusiiven pituudesta, niissä tavallisesti melko selvät aistimet. Imukärsä olemassa. Huulirihmat tavallisesti eteenpäin suuntautuneet, pitkät, tavallisesti tupsulliset. Säärien kannusten kaava 0-2-4, takasäärien kannukset vaihtelevat, takanilkoissa piikit. Siivet erilaissuoniset, leveän lansettimaiset; etusiipien kärjessä usein selvä sirppi, kärjessä ja takakulmassa muutoin tavallisesti selvät ulkonemat; takasiipien suonet Rs ja M1 varrelliset (tai jopa yhteensulautuneet). Takaruumis sileä, naarailla joskus ulkoneva munanasetin.

Toukkien käsnäjalkojen hakaset, kun olemassa, yksiriviset.

Koteloiden kremasterissa ei sukasia.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraiden tegumenin etureuna syvään kaksiliuskainen. Anellus kalvomainen, vahvasti piikkinen putki. Aedeaguksessa kaksi kornuuttia tai kornuuttiryhmää.

Naaraiden etummaiset ja takimmaiset apofyysit pitkät. Ductus seminalis yhtyy ductus bursaeen ostiumin lähellä. Signum pitkänomainen levy, jossa kaksi poikittaista harjannetta.

Elintavat

Aikuiset tulevat harvoin tai silloin tällöin valolle.

Alaheimon Ypsolophinae toukat elävät useimmin kudoksessa erilaisten puiden ja pensaiden lehdillä, kun taas alaheimon Ochsenheimeriinae toukat ovat lehtikovertajia ja kaivautujia heimojen Poaceae, Cyperaceae ja Juncaceae (Poales) kasveilla.

Viitteet

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Dombroskie, J. J. 2011. A matrix key to families, subfamilies, and tribes of Lepidoptera of Canada. Canadian Journal of Arthropod Identification 17: 1–129.

Dugdale, J. S. et al. 1998. The Yponomeutoidea. Teoksessa: Kristensen, N. P. (toim.): Handbook of Zoology, 4. Lepidoptera, Moths and Butterflies. 1. Evolution, systematics and biogeography. Walter de Gruyter, Berlin. S. 119–130.

Kyrki, J. 1990. Tentative reclassification of holarctic Yponomeutoidea (Lepidoptera). Nota lepidopterologica 13(1): 28–42.

Patočka, J. 1997. Über die Puppen der mitteleuropäischen Schmetterlinge (Insecta: Lepidoptera): Überfamilien Yponomeutoidea, Gelechioidea, Schreckensteinoidea, Epermenoidea und Copromorphoidea. Linzer biologische Beiträge 29(2): 715–751.

Sohn, J.-C. et al. 2013. A molecular phylogeny for Yponomeutoidea (Insecta, Lepidoptera, Ditrysia) and its implications for classification, biogeography and the evolution of host plant use. PLoS ONE 8(1): e55066.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0