Talvihaahtikoi – Ypsolopha ustella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 15–20 mm. Vaihteleva laji. Pää ja otsa okrat – harmaanruskeat. Huulirihmat valkeahkot – harmaanruskeat, kärkijaoke suunnilleen yhtä pitkä kuin keskijaoke, keskijaokkeen tupsu ulottuu huulirihman kärkeen. Tuntosarvet vaalean – tumman okrat, harmaanruskearenkaiset, usein häipyvästi; scapus pään värinen. Keskiruumis etusiipien värinen, siipikannet usein tummat. Jalat ruskehtavat tai vahvasti tumman harmaanruskeasirotteiset. Takaruumis vaaleanharmaa – tumman harmaanruskea.
Etusiivet kapeammat kuin koivuhaahtikoilla (Y. parenthesella); vaaleanharmaat tai vaalean harmahtavanokrat – syvän ruosteenokrat tai tummanruskeat; niissä joskus useita pieniä, tummempia täpliä, tai epäselviä, pitkittäisiä valkeahkon kehnän muodostamia juovia, tai tumman harmaanruskea pitkittäisjuova keskilinjassa siiven tyvestä siiven kärkeen. Takakulman etupuolella tumman harmaanruskea täplä. Etureunassa suonien Sc ja R1 välissä paksuuntuneen kalvon muodostama laikku. Ulkoreuna ilman kuvioita; ripset vaalean kupariset tai kellertävät, kärjestä vaaleammat, takakulmassa harmaat, siiven kärjen takana yleensä ± mustahkot. Takasiivet harmaat.
Toukka 18–20 mm, vaalean kellertävänvihreä; selkä- ja sivuselkäjuova tummemmat, tai selkäjuova tummempi, kellertäväreunainen ja sivuselkäjuova kellertävä. Pää vaaleanruskea, pistesilmät tummemmat.
Kotelo 6,5–7,5 mm, tummahkon- tai punaruskea. Otsan sukaset lyhyemmät kuin puolet niiden välisestä etäisyydestä. Pään piikkimäinen uloke hyvin pieni, suunnilleen 3 × lyhyempi kuin clypeuksen sukanen. Clypeuksen sukaset verrattain pitkät ja melko suorat. Labrumin sivut viistosti lähenevät. Tuntosarvet eivät ulotu etusiipien kärkeen naaraalla. Keskijalat koiraalla rajakkain keskenään ainakin 3 × pitemmän matkan kuin imukärsän kanssa. Metanotumin ja jaokkeen A1 välissä keskellä ei vahvaa poikittaista, ryppyistä painaumaa. Jaokkeiden A1–A4 välit selkäpuolella eivät muita syvemmät. Jaokkeiden A2–A4 selässä ei piikkistä pintarakennetta. Jaokkeissa A5–A7 ei piikkiä hengitysaukon alapuolella. A10:n vatsapuolen nystyrät järjestyneet kaareksi; sen pää verrattain vähän ryppyinen.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan sivulämssä leveä, pyöreäkärkinen. Saccus ainakin 20% lyhyempi kuin socius. Aedeagus pitkä, 1,5 kertaa pitempi kuin sivulämssä, siinä 1 pitkä kornuutti.
Naaraan ostium leveä; antrum hyvin leveän suppilomainen, vähintään 2 × niin leveä kuin koivuhaahtikoilla.
Elinkierto
Lentää heinä–toukokuussa; aikuinen talvehtii.
Toukka touko–kesäkuussa.
Elintavat
Lentää yöllä; tulee valolle.
Toukka elää tammella (Quercus), löyhässä kudoksessa lehden yläpinnalla.
Koteloituu ruskehtavaan, venhomaiseen koppaan lehdelle, rungolle tai karikkeeseen maahan.
Elinympäristö
Tammimetsissä, metsänreunoilla.
- ;
Viitteet
Agassiz, D. J. L. 1996. Yponomeutidae (including Roeslerstammiidae). Teoksessa: Emmet, A. M. (toim.): Yponomeutidae — Elachistidae. The Moths and Butterflies of Great Britain and Ireland 3. Harley Books, Great Horkesley. S. 39–114.
Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.
von Heinemann, H. 1870. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 1. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. 1–388.
Huemer, P. 1988. Kleinschmetterlinge an Rosaceae unter besonderer Berücksichtigung ihrer Vertikalverbreitung (excl. Hepialidae, Cossidae, Zygaenidae, Psychidae und Sesiidae). Neue Entomologische Nachrichten 20: 1–376.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.
Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.
Zagulajev, A. K. 1989. Family Plutellidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 473–522.