Kuusamahaahtikoi – Ypsolopha falcella

Siipiväli 16,5–19 mm. Pää ja otsa valkeat. Huulirihmat valkeahkot, keskijaokkeessa suuri suomutupsu, joka on ulkopuolelta ruskeajuovainen. Tuntosarvet valkeat, ruskearenkaiset; scapus valkea. Keskiruumis valkea; siipikannet ruskeat. Jalat harmaanruskeat, valkeahkonsekaiset.

Etusiivet ulkonevakärkiset, kanelinruskeat, takareunasta leveälti oljenkeltaiset, harvaan tummasirotteiset. Takareunan vaalea ala edestä valkeahkon juovan rajaama; tämä juova päättyy valkeahkoon, viistoon viiruun poikkisuonen kohdalla. Siipitaitteessa n. 1/3 kohdalla lyhyt, musta pitkittäisjuova. Ripset siiven kärjessä ruskehtavat, kärjen takana kellertävät, harmaakärkiset. Takasiivet harmaat.

Toukka harmaa; selkäjuova ja sivujuova valkeat; selän nystyrät mustat, valkeahkoreunaiset. Pää vaalean oliivinharmaa, tummanoroinen, päälakisauma ja otsan reunat valkeat.

Kotelo 6,5–7,5 mm, harmaanruskea. Jaokkeet A2–A3 selästä heikosti ryppyiset ja sivuselästä vahvasti. Jaokkeiden A1–A4 välien uurteet ilman ulokkeita, eivät keskeltä leventyneet sekä ilman pitkittäistä harjannetta niiden poikki. Jaokkeissa A5–A7 terävä piikki hengitysaukon alapuolella. A10:n vatsapuolen nystyrät muodostavat hienon kaaren.

Koiraan sivulämssä leveäkärkinen, ulkoneva yläreunan keskeltä. Saccus selvästi lyhyempi kuin socius, pyöreäkärkinen. Aedeagus hiukan pitempi kuin sivulämssä, suora, ohut, sen keskikohdan leveys korkeintaan 2 kertaa saccuksen keskikohdan leveys.

Naaraan lamella postvaginalis V:n muotoinen. Ductus bursae enemmän kuin 1,2 kertaa corpus bursaen pituinen. Signum 1/2 corpus bursaen pituudesta, harjanne etuosan 1/5 kohdalla.

Lentää heinä–elokuussa.

Muna talvehtii.

Toukka touko–kesäkuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää kuusamilla (Lonicera), löyhässä kudoksessa lehdellä.

Koteloituu harmahtavanokraan koppaan maahan.

Lehdoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

von Heinemann, H. 1870. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 1. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. 1–388.

Jin, Q., Wang, S. & Li, H. 2013. Review of the genus Ypsolopha Latreille, 1796 from China (Lepidoptera: Ypsolophidae). Zootaxa 3705(1): 1–91.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Zagulajev, A. K. 1989. Family Plutellidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 473–522.