Lehtohaahtikoi – Ypsolopha nemorella

Siipiväli 20–24 mm. Pää valkeahkonokra; otsa valkea. Huulirihmat valkeahkot, keskijaokkeessa suuri suomutupsu, joka on ulkopuolelta ruskeajuovainen, hiukan yli 2 × huulirihman pituuden mittainen. Tuntosarvet valkeat, ruskearenkaiset, tyven läheltä heikommin; scapus valkeahkonokra. Keskiruumis valkeahkonokra, siipikannet okranruskeat. Jalat ruskehtavanvalkeat, etusääret ja -nilkat harmaanruskeat. Takaruumis vaalean harmahtavanokra.

Etusiivet sirppikärkiset, valkeahkonokrat, enemmän tai vähemmän ruskehtavansävyiset suonia pitkin, harvaan mustasirotteiset. Siipitaitteessa tummemman ruskehtava pituusjuova. Siipitaitteen takana keskikohdan sisäpuolella musta täplä. Ripset takakulmassa harmaat, ulkoreunassa niissä ruskea jakoviiru ja ruskeat kärjet, siiven kärjessä ruskeakärkiset. Takasiivet vaalean harmahtavanokrat, tyvestä vaaleammat.

Toukka 18 mm, punertavanruskea, tummempinoroinen; selkäjuova valkeahko; sivuilla jaokkeissa A2–A3 viisto, harmaanruskea kuvio, samanlainen kuvio jaokkeissa A4–A5. Pää kellertävä, ruskeatäpläinen.

Kotelo 7,0–8,5 mm, punaruskea. Jaokkeiden A1–A4 välien uurteet ilman ulokkeita, ne ovat leventyneet taaksepäin. Niiden poikki selän keskellä kulkee tumma pitkittäisharjanne. Jaokkeissa A5–A7 terävä piikki hengitysaukon alapuolella.

Koiraan uncus kolmiomainen. Sivulämssä leveä, pyöreäkärkinen. Saccus 1,25 kertaa lyhyempi kuin uncuksen erilliset haarat, teräväkärkinen. Aedeagus lyhyt, ei pitempi kuin sivulämssä, suora tai heikosti taipunut, siinä pitkä kornuutti, koko aedeaguksen pituinen.

Naaraan lamella postvaginalis muodostuu kahdesta kitinisoituneesta kaistaleesta, joiden sivut ovat lähes yhdensuuntaiset. Ductus bursae lyhyempi kuin 1,5 × corpus bursaen pituus. Signum 1/3 corpus bursaen pituudesta, suunnilleen neliömäinen, sen poikkiharjanne leveä kaistale mikroskleriittejä.

Lentää heinä–syyskuussa.

Muna talvehtii.

Toukka touko–kesäkuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää lehtokuusamalla (Lonicera xylosteum), löyhässä kudoksessa lehdellä.

Koteloituu vaalean punaruskeaan, venhomaiseen koppaan kiinnitettynä lehdelle, rungolle tai karikkeeseen maahan.

Lehdoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Agassiz, D. J. L. 1996. Yponomeutidae (including Roeslerstammiidae). Teoksessa: Emmet, A. M. (toim.): Yponomeutidae — Elachistidae. The Moths and Butterflies of Great Britain and Ireland 3. Harley Books, Great Horkesley. S. 39–114.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

von Heinemann, H. 1870. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 1. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. 1–388.

Jin, Q., Wang, S. & Li, H. 2013. Review of the genus Ypsolopha Latreille, 1796 from China (Lepidoptera: Ypsolophidae). Zootaxa 3705(1): 1–91.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Zagulajev, A. K. 1989. Family Plutellidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 473–522.