Poppelimiinakoi – Phyllonorycter populifoliella

Siipiväli 6,5–8,5 mm. Pää harmaanruskea, takaa vaaleampi. Otsa ja huulirihmat valkeat. Tuntosarvet valkeahkot, tumman harmaanruskearenkaiset. Keskiruumis harmaanruskea. Jalat valkeahkonharmaat, nilkat valkeahkot, tumman harmaanruskeatäpläiset. Takaruumis harmaa, perätupsu okra.

Etusiivet valkeahkot, niissä yksittäisiä ruskeanharmaita suomuja. Etureunassa kolme selvää, vaaleanruskehtavaa, tummasirotteista, lähes nelikulmaista laikkua ja takareunassa kaksi, lisäksi kärkeä kohti etureunassa kaksi, takareunassa yksi samanvärinen täplä; 1. dorsaalilaikku sijaitsee lähes 1. ja 2. kostaalilaikun puolivälissä, 2. dorsaali- ja 3. kostaalilaikku vastakkain ja usein muodostavat kulmikkaan poikkivyön. Siiven kärjessä lyhyt, mustahko juova. Ripset ruskehtavanvalkeat, niissä lyhyt, mustahko jakoviiru, takareunan ripset vaaleanharmaat. Takasiivet vaaleanharmaat; ripset vaaleammat.

Toukka n. 5 mm, vaaleanvihreä; suoli tummempi; jaokkeet A2–A4 valkeahkot, takimmaiset jaokkeet kellertävät. Pää vaaleanruskea, suuosat ja saumat tummemmat.

Kotelo 3,8–4,4 mm, mustanruskea – musta, kremaster ei vaalea väriltään. Metanotum ilman kuoppia. A9 ilman sukasia; siinä suurimmaksi osaksi pieniä piikkejä mikropintarakenteena. Kremasterin piikit eivät havaittavat.

Koiraan genitaalit symmetriset. Sivulämssä lähes tasalevyinen, sen alareuna suora, yläreuna kupera; kärjen alareunassa lyhyt hammas ja yläreunassa pitkänomainen ala lyhyitä sukasia. Saccus kolmiomainen, verrattain suuri. Aedeagus suora, selvästi pitempi kuin genitaalikapseli, sen kärjessä korkeintaan hyvin lyhyt väkänen. 8. sterniitti leveä, viisikulmainen, sen takareunat rosoiset.

Naaraan 7. jaoke leveyttään pitempi. Ductus bursaen takapuolisko heikosti kitinisoitunut.

Lentää heinä–elokuussa ja syys–kesäkuussa; aikuinen talvehtii.

Toukka kesäkuussa ja elo–syyskuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää mustapoppelilla (Populus nigra) ja kanadanpoppelilla (P. × canadensis). Koverre telttamainen, lehden alapinnalla, tavallisesti kahden suonen välissä, yleensä lehden tyven lähellä, ilman taitteita.

Koteloituu pyöreään koppaan koverteeseen; uloste kerääntynyt koverteen nurkkaan.

Puistoissa.

Gracillariidae.net

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Ermolaev, I. V., Yefremova, Z. A. & Trubitsyn, A. V. 2016. Parasitoids of Phyllonorycter populifoliella (Treitschke, 1833) on Populus balsamifera L. (Salicaceae) in western European Russia (Lepidoptera: Gracillariidae). SHILAP Revista de Lepidopterología 44(174): 303–312.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Petersen, W. 1927. Die Blattminierergattungen Lithocolletis u. Nepticula (Lep.). Teil I. Lithocolletis Z. Stettiner Entomologische Zeitung 88(2): 113–174.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T., Zeller, P. C. & Douglas, J. W. 1857. The natural history of the Tineina. Volume II. Lithocolletis. Part I. John van Voorst, London. i–vii, 1–317, [I–VIII].

Wocke, M. F. 1888. Ueberwinternde schlesische Schmetterlinge. Zeitschrift für Entomologie Breslau N.F. 14: 11–16.

Zeller, P. C. 1846. Die Arten der Blattminirergattung Lithocolletis. Linnaea Entomologica 1: 166–261.