Hopeapoppelimiinakoi – Phyllonorycter comparella

Siipiväli 7,0–8,5 mm. Päälaki valkea, edestä hiukan ruskeansekainen. Otsa ja huulirihmat valkeat. Tuntosarvet valkeahkot, kärkeä lukuunottamatta ruskearenkaiset. Keskiruumis etusiipien värinen. Jalat valkeahkot, ruskeatäpläiset. Takaruumis harmaa, peräpää valkeahko.

Etusiivet valkeat, ± harmaanruskeasirotteiset. Etureunassa kolme leveää, viistoa, pitkänomaista, ruskeaa laikkua; takareunassa vuorottelevasti kaksi lyhyempää laikkua, jotka ovat ulkopuolelta tummareunaiset. Kärjen lähellä etureunassa ruskea täplä. Siiven kärjessä musta juova. Ripset valkeahkot, takakulmassa tummemmat, niissä selvä, tumma jakoviiru, erityisesti kärjen ympärillä. Takasiivet harmaat; ripset vaaleamman kellertävänharmaat.

Toukka valkeahko, takimmaiset jaokkeet keltaiset; selässä jaokkeesta A2 taaksepäin rivi ruskeita laikkuja. Pää vaaleanruskea, suuosat tummemmat.

Kotelo 3,5–4,0 mm, mustanruskea, kremaster vaalea. Naaras pienempi ja kiiltävämpi kuin koiras. Metanotum ilman kuoppia. Jaoke A8 ilman pitkiä sukasia. A9 ilman sukasia; siinä suurimmaksi osaksi pieniä piikkejä mikropintarakenteena. Kremaster suunnilleen yhtä pitkä kuin leveä, siinä 2 paria piikkejä, joista sisemmät lähempänä toisiaan kuin ulompia.

Koiraan genitaalit symmetriset. Sivulämssä lähes puolikuun muotoinen, sen distaaliosan yläreunassa tiheään sukasia, kärjessä rivi vahvempia harjaksia. Saccus pyöristynyt, kohtalaisen suuri. Aedeagus hyvin pitkä, 1,5 × 8. sterniitin pituinen, kärkiosasta alaspäin taipunut, väkänen ylöspäin. 8. sterniitti hyvin leveä, suuri, pyöristynyt.

Naaraan etummaiset ja takimmaiset apofyysit lähes yhtä pitkät. Antrum hyvin kehittynyt. Signum pyöreä, sen keskellä piikki.

Lentää elo–toukokuussa; aikuinen talvehtii.

Toukka heinä–elokuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää hopeapoppelilla (Populus alba) ja harmaapoppelilla (P. × canescens). Koverre soikea, telttamainen, lehden alapinnalla. Alemmassa päällysketossa ei tunnistettavia taitteita; koverretta on vaikea nähdä lehden huopamaisella alapinnalla. Uloste kasautuu koverteen nurkkaan.

Koteloituu tuskin tunnistettavaan, löyhään koppaan.

Puistoissa, puutarhoissa.

Gracillariidae.net

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Kirichenko, N. I. et al. 2017. New records of the leaf mining Gracillariid moths (Lepidoptera: Gracillariidae) from Asian part of Russia. Far Eastern Entomologist 346: 1–12.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Petersen, W. 1927. Die Blattminierergattungen Lithocolletis u. Nepticula (Lep.). Teil I. Lithocolletis Z. Stettiner Entomologische Zeitung 88(2): 113–174.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Zeller, P. C. 1846. Die Arten der Blattminirergattung Lithocolletis. Linnaea Entomologica 1: 166–261.