Harmaaleppämiinakoi – Phyllonorycter strigulatella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 7,5–10,5 mm. Pää harmaan- ja ruosteenruskea; otsa valkea. Huulirihmat valkeat, ulkosyrjästä vaalean lyijynharmaat. Tuntosarvet harmaanruskeat, kärjestä valkeahkot. Keskiruumis pronssinruskea, ilman vaaleaa keskijuovaa, siipikansien takareuna vaaleampi. Jalat harmaat.
Etusiivet pronssinruskeat, takareunasta harmaanruskeat; kuviot valkeat. Tyvijuomu kapea, suora, molemmilta puolilta tummareunainen, ulottuu 1. dorsaalihakastäplän kohdalle. Etureunassa neljä ja takareunassa kolme hakastäplää, jotka ovat tummareunaiset; 1. kostaalihakastäplän kärki selvästi ulompana kuin 1. dorsaalihakastäplän kärki; 1. ja 2. dorsaalihakastäplä kolmiomaiset. Takareunassa lähellä tyveä usein epäselvä, likaisenvalkea laikku. Siiven kärjessä musta, nuijamainen täplä. Ripset harmaat, tyvestä liilanhohtoiset, niissä musta jakoviiru, joka ulottuu tavallisesti 2. dorsaalihakastäplään ja on 3. dorsaalihakastäplän kohdalta katkennut. Takasiivet harmaat.
Toukka kellertävänvalkea; pää vaaleanruskea, sivuilta musta.
Kotelo 3,5–3,7 mm, punaruskea. Metanotumin takareunan lähellä kuoppa. Jaokkeen A7 takareuna vatsapuolella yksinkertainen; sen vatsapuolella sivuille suunnattuja piikkejä pitkittäisessä rivissä. A8:ssa kaksi paria pitkiä sukasia. A9 ilman sukasia; siinä suurimmaksi osaksi pieniä piikkejä mikropintarakenteena. Kremasterin päässä 4 piikkiä, ulommat verrattain suuret, sisemmät piikit tuskin ylittävät sen takareunaa selkäpuolelta katsottuna, voivat olla hyvin pienet ja tuskin erotettavissa.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan genitaalit symmetriset. Sivulämssän yläreuna vahvasti kupera, kapenee äkisti ulkopuoliskostaan, jonka sisäpinta kärkeä kohti tihenevästi sukasten peittämä. Filamentti kapea, käytännössä ilman tyviuloketta, pitempi kuin puolet sivulämssän pituudesta. Saccus lyhyt, leveän kolmiomainen, pyöreäkärkinen. Aedeagus suora, lyhyempi kuin sivulämssä. 8. sterniitti pitkänomaisen puolisuunnikasmainen, sen takareuna kovera.
Naaraan etummaiset apofyysit n. puolet takimmaisten pituudesta. Ostium heikosti näkyvä, sen alla rykelmä pieniä, kitinisoituneita piikkejä. Signum pieni, suvulle tyypillisen muotoinen. 7. jaokkeen etureunassa kapea, kitinisoitunut reunus.
Elinkierto
Lentää touko–kesäkuussa ja heinä–elokuussa.
Toukka heinäkuussa ja syys–lokakuussa.
Kotelo talvehtii.
Elintavat
Lentää yöllä; tulee valolle.
Toukka elää harmaalepällä (Alnus incana). Koverre pitkänomainen, lehden alapinnalla, lopuksi putkimainen, supistunut telttakoverre; alkaa tavallisesti keskisuonen läheltä. Alemmassa päällysketossa useita heikkoja ryppyjä, muttei selviä taitteita. Usein monta koverretta lehdessä. Uloste kasautuneena koverteen nurkkaan.
Koteloituu valkeaan tai kalpeankeltaiseen koppaan, jossa ei ulostetta, koverteen keskelle.
Elinympäristö
Lehdoissa, korvissa, rannoilla, tienvarsilla, peltojen ja niittyjen reunoilla.
- M – Metsät
- I – Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt
Viitteet
Agassiz, D. J. L. 1980. Some easily confused British Microlepidoptera. Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 13(3/4): 77–87.
Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.
von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.
Kumata, T. 1963. Taxonomic studies on the Lithocolletinae of Japan (Lepidoptera: Gracillariidae) Part III. Insecta Matsumurana 26(2): 69–88, [I–VIII].
Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.
Petersen, W. 1927. Die Blattminierergattungen Lithocolletis u. Nepticula (Lep.). Teil I. Lithocolletis Z. Stettiner Entomologische Zeitung 88(2): 113–174.
Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.
Zeller, P. C. 1846. Die Arten der Blattminirergattung Lithocolletis. Linnaea Entomologica 1: 166–261.