Puolukkamiinakoi – Phyllonorycter junoniella

Siipiväli 6,5–8,5 mm. Pää ruskea, takaa valkeahko; otsa kellanvalkea. Tuntosarvet tumman harmaanruskeat. Keskiruumis ruskeanoranssi, ilman valkeita suomuja keskellä. Jalat harmaat, etunilkat valkedahkot, tumman harmaanruskeatäpläiset; takanilkat valkeahkot, ilman täpliä tai niissä leveät, hyvin vaalean harmaanruskeat täplät. Takaruumis harmaa, perätupsu vaaleanokra.

Etusiivet melko vahvasti kiiltävän ruskeanoranssit. Tyvijuomu valkea, edestä tummareunainen, ulottuu lähelle siiven keskikohtaa. Etureunassa neljä ja takareunassa kolme kiiltävänvalkeaa, kiilamaista hakastäplää, jotka ovat tyvipuolelta tummareunaiset, 1. pari myös ulkopuolelta; 1. kostaalihakastäplä lyhyt. Siiven kärjessä suuri, musta, kiilamainen täplä. Ripset harmaat, niissä paksu, mustanruskea tyviviiru, jonka sisäreunassa helmiäishohtoa. Takasiivet harmaat; ripset vaaleanharmaat.

Toukka n. 4 mm, kalpean meripihkankeltainen; suoli ruskehtava. Pää vaalean kellanruskea, suuosat ja saumat tummemmat.

Kotelo 3,8–4,2 mm, punertavanruskea. Etusiipien pintarakenne hieno. Metanotum ilman kuoppia lähellä takareunaa. Takajalat pyöristyneet, niiden kärjessä tylppä liuska. Pintarakennepiikit hiukan suurentuneet takaruumiin tyven ja keskimmäisten jaokkeiden etuosassa selkäpuolella, tuskin suuremmat kuin niiden takaosassa. Jaokkeen A7 takareuna vatsapuolella yksinkertainen. A8:ssa kaksi paria pitkiä sukasia. A9 ilman sukasia; siinä suurimmaksi osaksi pieniä piikkejä mikropintarakenteena. Kremaster selvästi leveyttään lyhyempi, poikkipäinen, ja sen sisemmät ja ulommat piikit sijoittuneet lähelle toisiaan vatsapuolelta katsottuna, ulommat lyhyet ja tyvestä verrattain leveät, koukkupäiset, sisemmät tyvestä leveät, ± kapeammat kuin ulommat.

Koiraan genitaalit symmetriset. Sivulämssä sormimainen, melko kapea ja heikosti taipunut; ulkopuoliskossa useita lyhyitä sukasia ja pitkin takareunaa rivi lyhyitä piikkejä. Tyviuloke lyhyt, siinä pitkä, kapea filamentti. Anellus yhteensulautunut, siinä hyvin suuri uloke, jonka kärki on käyrä. Saccus pieni, pyöristynyt tai kolmikulmainen. Aedeagus lähes suora, kaksihaarainen, koska kärjen alapuolella oleva uloke on epätavallisen pitkä. 8. sterniitti suuri, U:n muotoinen, sen etuosa hiukan suippo.

Naaraan sterigma suuri, taaksepäin suuntautunut, leveä kielimäinen levy, joka liittyy sivuilta etummaisiin apofyyseihin. Takimmaiset apofyysit ovat pitkät. Signumin kitinisoitunein osa on pieni ja vaihtelee jonkin verran ulkomuodoltaan.

Lentää kesä–elokuussa.

Toukka loka–huhtikuussa; talvehtii keskenkasvuisena.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää puolukalla (Vaccinium vitis-idaea). Koverre telttamainen, lehden alapinnalla, lähes koko lehden kokoinen. Lehden reunat vetäytyvät vahvasti yhteen taivuttaen lehden yläpinnan. Koska koverteen katon lehtisolukko syödään epätäydellisesti pois, tämä yläpinta näyttää täplikkäältä.

Koteloituu koverteeseen.

Puolukkaa kasvavissa metsissä.

Gracillariidae.net

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Petersen, W. 1927. Die Blattminierergattungen Lithocolletis u. Nepticula (Lep.). Teil I. Lithocolletis Z. Stettiner Entomologische Zeitung 88(2): 113–174.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T., Zeller, P. C. & Douglas, J. W. 1857. The natural history of the Tineina. Volume II. Lithocolletis. Part I. John van Voorst, London. i–vii, 1–317, [I–VIII].

Zeller, P. C. 1846. Die Arten der Blattminirergattung Lithocolletis. Linnaea Entomologica 1: 166–261.