Kalvasmiinakoi – Phyllonorycter harrisella

Siipiväli 7–9 mm. Pää valkea, seassa joitakin tummanruskeita karvasuomuja. Huulirihmat ja tuntosarvet valkeat. Keskiruumis valkea. Jalat valkeat; etureidet ja -sääret edestä kiiltävän harmaat; nilkkojen jaokkeiden kärjissä harmaa täplä, heikoimmin keski- ja vahvimmin etujaloissa. Takaruumis kiiltävän harmaa, kärjestä valkea.

Etusiivet kiiltävän valkeat, muuttuvat keskikohdan ulkopuolella kalpean ruskehtavanokriksi. Siiven tyviosan reunoilla enemmän tai vähemmän ruskehtavanokraa kehnää. Siiven ulommassa 2/3:ssa kolme valkeaa, sisäpuolelta tumman harmaanruskeareunaista kostaali- ja kaksi dorsaalihakastäplää; 1. dorsaalihakastäplä taipuu kohti siiven kärkeä. Siiven kärjessä pyöreä, musta täplä. Ripset valkeahkot, niissä tumma, liilankiiltoinen tyviviiru. Takasiivet vaaleanharmaat; ripset valkeat.

Toukka kalpeanvihreä; pää vaaleanruskea.

Kotelo 3,2–3,6 mm, vaalean punertavanokra. Pro- ja mesonotumissa piikki. Metanotumissa kuoppa lähellä takareunaa. Jaokkeessa A9 piikit sivuselässä ja sivuilla. Kremasterin sisemmät piikit lähellä toisiaan.

Koiraan genitaalit symmetriset. Sivulämssä leveä, sen tyven läheltä lähtee erillinen tyviuloke, jossa on pitkä, kapea, kitinisoitunut filamentti, ja kärjessä n. 10 erikokoista, suoraa piikkiä. Saccus kolmikulmainen, pyöreäkärkinen. Aedeagus ulkopuoliskostaan taipunut.

Naaraan 8. jaoke heikosti kitinisoitunut, kun taas sterigma on erittäin monimutkainen ​​ja koostuu soikeasta kauluksesta, jossa on harjaksia ja pari kaarevaa, nystyistä poimua takakulmissa. Signum koostuu pitkänomaisesta, kapeasta rivistä toisiinsa liittyviä skleriittirakeita.

Lentää touko–kesäkuussa sekä heinäkuun lopulla ja elokuussa.

Toukka heinäkuussa ja syys–lokakuussa.

Kotelo talvehtii.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää tammella (Quercus). Koverre verrattain pieni, ovaali, telttamainen läiskä lehden alapinnalla, vähemmän kuin 14 mm pitkä, siinä yksi vahva ryppy alemmassa päällysketossa.

Koteloituu vahvaan, valkeaan, ulosteilla päällystettyyn koppaan, joka on kiinnitetty sekä koverteen kattoon että lattiaan.

Tammimetsissä, hakamailla.

Gracillariidae.net

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Petersen, W. 1927. Die Blattminierergattungen Lithocolletis u. Nepticula (Lep.). Teil I. Lithocolletis Z. Stettiner Entomologische Zeitung 88(2): 113–174.

Schütze, K. T. 1931. Die Biologie der Kleinschmetterlinge unter besonderer Berücksichtigung ihrer Nährpflanzen und Erscheinungszeiten. Handbuch der Microlepidopteren – Raupenkalender – geordnet nach der illustrierten deutschen Flora von H. Wagner. Verlag des Internationalen Entomologischen Vereins e. V., Frankfurt am Main. 235 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Zeller, P. C. 1846. Die Arten der Blattminirergattung Lithocolletis. Linnaea Entomologica 1: 166–261.