Tähtitikkukoi Parectopa ononidis

Yleiskuvaus

Siipiväli 5,5–7,5 mm. Pää ruskea, otsa hopeanvalkea. Tuntosarvet ruskeat, valkeahkorenkaiset. Huulirihmat valkeat. Keskiruumis ruskea. Takaruumis harmahtavanruskea.

Etusiivet tummanruskeat; kuviot hopeanvalkeat, mustahkoreunaiset: etureunassa 1/4 kohdalla lyhyt, 1/2 ja 3/4 kohdalla kaksi pitempää viistoa juovaa sekä kärjen lähellä yksi hakastäplä; kaksi pyöreähköä täplää siipitaitteessa siiven tyvipuoliskossa ja kaksi takareunassa siiven ulkopuoliskossa, sekä täplä siiven kärjessä. Ensimmäinen kostaali- ja toinen siipitaitetäplä joskus yhtyneet. Ripset ruskehtavat, kärjestä tummemmat. Takasiivet tumman harmaanruskeat.

Toukka n. 5 mm, kellanvihreä; suoli tummanvihreä. Pää okranruskea, suuosat tummemmat; rinta- ja käsnäjalat ruumiin väriset.

Elinkierto

Lentää kesä–elokuussa kahtena sukupolvena.

Toukka heinäkuussa ja syys–toukokuussa; talvehtii.

Elintavat

Lentää yöllä; tulee silloin tällöin valolle.

Toukka elää apiloilla (Trifolium). Koverre alkaa pienenä käytävänä lehden alapinnalla. Heti ensimmäisen nahanluonnin jälkeen toukka alkaa syödä lehden tylppysolukkoa. Tästä syntyy käytävä, joka ylittää keskisuonen. Tästä kohtaa tulee haaroja lehdykkään; vähitellen ne levenevät ja yhtyvät, jolloin lähes koko lehdykkä on koverrettu. Lähes kaikki uloste poistetaan. Toukka kykenee jättämään koverteen ja tekemään toisen muualla.

Koteloituu valkeaan koppaan, yleensä lehtiruodin alaosaan.

Elinympäristö

Kedoilla, niityillä, pientareilla.

Ensisijainen
  • Iu – uuselinympäristöt
Toissijaiset
  • In – kuivat niityt, kedot ja nummet
  • It – tuoreet niityt
?

Viitteet

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Schütze, K. T. 1931. Die Biologie der Kleinschmetterlinge unter besonderer Berücksichtigung ihrer Nährpflanzen und Erscheinungszeiten. Handbuch der Microlepidopteren – Raupenkalender – geordnet nach der illustrierten deutschen Flora von H. Wagner. Verlag des Internationalen Entomologischen Vereins e. V., Frankfurt am Main. 235 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T. et al. 1864. The natural history of the Tineina. Volume VIII. Gracilaria. Part I. Ornix. Part I. John van Voorst, London. i–ix, 1–315, [I–V, I–III].

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0