Parectopa

Pää karkeasuomuinen. Tuntosarvet pitemmät kuin etusiipi, tyvijaoke keskikokoinen. Huulirihmat keskipitkät, kapeat, sileät, ylöspäin taipuneet; keskijaokkeen alapinnan kärkiosassa joskus karkeita suomuja tai tupsu; kärkijaoke yhtä pitkä kuin keskijaoke, teräväkärkinen. Leukarihmat keskikokoiset, rihmamaiset, eteenpäin suuntautuneet. Jalat ohuet, sileät; takasäärien yläpuoli ilman piikkimäisiä karvoja; nilkat hiukan sääriä pitemmät. Etusiivet hyvin kapean pitkänomaiset; suoni R1 lähtee läheltä keskisaran tyveä; R4 lähtee samasta pisteestä tai lyhytvarrellinen suonien R5 ja M1 varren kanssa; R5 ja M1 varrelliset; M3 lähtee keskisaran takakulmasta; CuA1 ja CuA2 yhteensulautuneet. Takasiivet n. 1/2 - 2/3 etusiipien leveydestä; keskisarka avoin suonien M2 ja CuA1 väliltä; suonet Rs ja M1 harvoin varrelliset; M1 ja M2 varrelliset; M3 puuttuu; 2A puuttuu.

Koteloiden otsa ensin kovera, sitten kupera kaudaalisesti sen ulokkeesta sivulta katsottuna; otsan uloke tylppä. Pronotum takaa vahvasti kuroutunut, se on keskeltä n. 2–3 × kapeampi kuin sivuilta. Metanotumissa ei pieniä kuoppia. Jaokkeet A1–A9 ilman pitkittäisiä harjanteita. Jaokkeiden A2–A7 mikropiikkirakenne hyvin pientä. Takaruumiin pää ei poikkipäinen selkä- ja vatsapuolelta.

Koiraiden tegumen keskikokoinen, kalvomainen. Tuba analis keskikokoinen, kalvomainen. Sivulämssät melko suuret, suorareunaiset, poikkipäiset; cucullus pitkäkarvainen; ulko- ja alareunassa lyhyt rivi hienoja, epäsäännöllisiä, kitinisoituneita hampaita. Vinculum kapea, saccus hyvin lyhyt. Aedeagus keskikokoinen, kapea, hiukan paksuuntunut keskikohdan ulkopuolelta, taipunut, kärki pitkä ja kapea, ilman kornuutteja. 7. sterniitin sivulla kapea haara.

Naaraiden anaalipapillit melko pienet, pitkänomaiset, heikkokarvaiset; takimmaiset apofyysit lyhyet, suorat; etummaiset apofyysit 2 × takimmaisten pituiset, hyvin ohuet. Sterigma yksinkertainen; ostium bursae keskikokoinen, lähes pyöreä. Antrum lyhyt, heikosti kitinisoitunut. Ductus seminalis lähtee aivan antrumin etupuolelta. Ductus bursae keskikokoinen, heikosti kitinisoitunut, kalvomainen corpus bursaen päästä. Corpus bursae keskikokoinen, kalvomainen, ei signumia.

Toukat elävät hernekasveilla (Fabaceae) ja asterikasveilla (Asteraceae); tekevät läiskäkoverteita lehtiin.

Koteloituvat koppaan koverteen ulkopuolelle.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Meyrick, E. 1912. Lepidoptera Heterocera (Tineae). Fam. Gracilariadae. Teoksessa: Wytsman, P. (toim.): Genera Insectorum 128: 1–36, [1]. V. Verteneuil & L. Desmet, Bruxelles.

Patočka, J. 1992. Über die Puppen der mitteleuropäischen Gracillariinae (Lepidoptera, Gracillariidae). Acta Societatis Zoologicae Bohemoslovacae 56(2): 131–158.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Sauter, W. 1987. Zum System der westpalaearktischen Gracillariidae (Lep.). Mitteilungen der Schweizerischen Entomologischen Gesellschaft 60(3–4): 307–314.

Vári, L. 1961. South African Lepidoptera. I. Lithocolletidae. Transvaal Museum Memoir 12: 1–238, [1–112].