Kynsilaukka – Allium sativum
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Maustekasvi. Voimakasmakuinen sipuli muodostuu kuivuneiden lehtikantojen suojaamista turvonneista silmuista (”kynnet”).
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Tunnetaan vain viljeltynä. Lähin sukulaislaji on keskiaasialainen Allium longicuspis.
Kasvumuoto
Monivuotinen.
Koko
30–60 cm.
Varsi
Varsi pysty, jäykkä ja harvalehtinen.
Lehti
Lehdet litteät, 1–2 cm leveät ja tasasoukan suikeat.
Kukka
Usein kukaton, kukinnossa yleensä pelkkiä itusilmuja.
Hedelmä ja siemen
Kasvi on lähes täysin steriili; lisätty kasvullisesti tuhansia vuosia.
Kukinta-aika
Heinäkuu–elokuu.
Elinympäristö
Aurinkoinen, suojainen paikka.
Kasvualusta
Multava, vettä pidättävä kivennäismaa, hyvin kalkittu (pH 6–7).
Lisätiedot
Valkosipulia on kasvatettu Egyptissä ainakin jo 3200 eaa. Tanskaan se tuli 1300-luvulla ja 1600-luvulla sitä viljeltiin jo muuallakin Pohjolassa. Elias Tillandz mainitsee kynsilaukan 1683 ilmestyneessä luettelossa Turun seudun kasveista. Viljelyssä on paljon erilaisia klooneja. Valkosipuli on monivuotinen, mutta sitä viljellään 1-vuotisena. Kynnet istutetaan maahan mahdollisimman varhain keväällä 5–7 cm:n syvyyteen, taimiväli 10–15 cm ja riviväli 35–40 cm.