Vitlök – Allium sativum

Maustekasvi. Voimakasmakuinen sipuli muodostuu kuivuneiden lehtikantojen suojaamista turvonneista silmuista (”kynnet”).

Tunnetaan vain viljeltynä. Lähin sukulaislaji on keskiaasialainen Allium longicuspis.

Monivuotinen.

30–60 cm.

Varsi pysty, jäykkä ja harvalehtinen.

Lehdet litteät, 1–2 cm leveät ja tasasoukan suikeat.

Usein kukaton, kukinnossa yleensä pelkkiä itusilmuja.

Kasvi on lähes täysin steriili; lisätty kasvullisesti tuhansia vuosia.

Heinäkuu–elokuu.

Aurinkoinen, suojainen paikka.

Multava, vettä pidättävä kivennäismaa, hyvin kalkittu (pH 6–7).

Valkosipulia on kasvatettu Egyptissä ainakin jo 3200 eaa. Tanskaan se tuli 1300-luvulla ja 1600-luvulla sitä viljeltiin jo muuallakin Pohjolassa. Elias Tillandz mainitsee kynsilaukan 1683 ilmestyneessä luettelossa Turun seudun kasveista. Viljelyssä on paljon erilaisia klooneja. Valkosipuli on monivuotinen, mutta sitä viljellään 1-vuotisena. Kynnet istutetaan maahan mahdollisimman varhain keväällä 5–7 cm:n syvyyteen, taimiväli 10–15 cm ja riviväli 35–40 cm.