Jättipalsami (Indian balsam) – Impatiens glandulifera

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Jättipalsami voi muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta heikentäen kasvilajiston monimuotoisuutta. Jättipalsami voi uhata uhanalaisia tai taantuvia kasvilajeja, sillä jättipalsamia esiintyy myös luonnonsuojelullisesti arvokkailla paikoilla, luonnonsuojelualueilla sekä uhanalaisten kasvien esiintymien läheisyydessä. Isoilla, hyönteisiä houkuttelevilla kukillaan se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvillisuuden kanssa. Lisäksi jättipalsami voi vähentää selkärangattomien eläinten määrää niin maassa kuin maan päälläkin.

Yksivuotisen jättipalsamin juuristo on hento, eikä se sido maata samalla tavoin kuin monivuotinen kasvillisuus - täten jättipalsamin valtaamat jokivarsikosteikot ovat alttiita eroosiolle. Maa, jota monivuotinen kasvillisuus ei sido, päätyy sadevesien myötä vesistöihin ja voi olla uhka esimerkiksi taimenten kutusoraikoille ja kuoriutuville kalanpoikasille.

Jättipalsamin on paikoin havaittu vaikeuttavan metsänuudistamista tukahduttamalla puiden taimia.

Jättipalsamin torjunta kannattaa aloittaa ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Oikea ajoitus on torjuntatyössä tärkeää. Jos loppukesällä jättipalsamin kukinta on jo pitkällä ja siemenet ovat jo ehtineet muodostua, saattavat torjuntatyöt jopa edistää siementen leviämistä lähiympäristöön. Kukinnot voi kuitenkin varovasti katkaista jätesäkkiin leviämisen estämiseksi.

Kitkentä ja niitto ovat tehokkaita keinoja päästä eroon jättipalsamista. Jättipalsami on mukava kitkettäväksi, sillä se irtoaa helposti maasta, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Tämän vuoksi jättipalsamin torjunta sopii erityisen hyvin toteutettavaksi talkootyönä. Niittäminen soveltuu torjuntamenetelmäksi erityisesti laajoille esiintymille. Kitkentä- tai niittotalkoot kannattaa toteuttaa 2 – 3 kertaa kasvukauden aikana. Torjunta on toistettava tulevina vuosina. Jos siemeniä ei ehdi muodostua, katoaa jättipalsami paikalta muutamassa vuodessa. Virtavesien varsilla torjuntatoimet kannattaa aloittaa yläjuoksulta.

Lisäksi esimerkiksi kuumahöyrykäsittely tai laidunnus ovat mahdollisia jättipalsamin torjuntakeinoja. Lisää torjuntaohjeita sekä vinkkejä mm. talkoiden järjestämiseen lisätiedoissa.

Jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia. Brittein saarilla on testattu Himalajan seudulta kotoisin olevaa Puccinia komarovii var. glanduliferae-ruostesientä jättipalsamin biologiseen torjuntaan.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Jättipalsamin tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Jättipalsamia ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää jättipalsamin sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Torjuntaohjeita ja -oppaita

Haitalliset vieraslajit Barentsin alueella -hanke: Jättipalsamin tunnistus- ja torjuntaopas.  

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto. 2020. Jättipalsami (Impatiens glandulifera). 

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ja WWF Suomi. 2019. Terve askel luontoon -hankkeen vieraslajiopas. (pdf).

Backlund, L. & Lönnblad-Björkholm, C. 2022. Opas jättipalsamin torjuntaan Suomessa ja Ruotsissa

Kuinka käsittelen ja hävitän vieraskasvijätettä? Ohjeita kotipuutarhureille, taloyhtiöille, talkoiden järjestäjille ja muille tahoille, joiden toiminnasta syntyy maltillisesti kasvijätettä.

Lehtinen, L. 2020. Haitallinen jättipalsami on helppo hävittää – näillä ohjeilla onnistut! Kotiliesi 22.06.2020

Räikkönen, N. 2013. Vieraslajien torjunta Varsinais-Suomessa. Hyvät käytännöt. Varsinais-Suomen ELY-keskus 09/2013.  

Suomen luonnonsuojeluliitto. 2020. Jättipalsamin torjunta kotipihalla ja suuremmissa talkoissa.

VieKas LIFE-hanke. 2019. Viekkaat Vieraat – opas haitallisiin vieraskasveihin. Martat & Suomen luonnonsuojeluliitto.

Videoita

Jättipalsami keväästä syksyyn 

Jättipalsami – viekas puutarhakarkulainen: tunnistaminen ja elinympäristöt

Jättipalsami – viekas puutarhakarkulainen: elinympäristöt, leviäminen ja torjunta

Laiduntavat lampaat jättipalsamin torjuntatyössä