Koivut (

• koivu

?

) – Betula

Koivut ovat kesävihantia puita, pensaita tai varpuja. kuori on eli tuohi vaalea – tumma, muodostunut useasta kerroksesta, joista uloin usein kesivä. Kuluvan kesän haarat ovat korkkihuokosellisia, tavallisesti karvaisia ja/tai hartsinystyisiä, rikottuna harvoin rohdosmaisesti tuoksuvia. Kärkisilmut ovat perättömiä, 2–10 mm, kuivia tai hieman tahmeita, kaljuja tai karvaisia.

Suomessa kasvaa alkuperäisiä ja ulkomaisia koivuja.

Lehdet ovat kuluvan kesän pitkähaaroissa harvassa, edellisten vuosien pitkähaarojen lyhythaaroissa yksittäin – nelittäin, tiheässä, korvakkeet ovat pieniä, lehtien puhjetessa karisevia, ruoti on 5–35 mm, lapa on puhjetessa karvainen, kaljuuntuva, liuskaton, harvoin liuskainen, alta tavallisesti nystytön, syysväri on usein keltainen.

Hedenorkko on riippuva, pitkä, eminorkko on pysty – riippuva, lyhyt, hedekukan kehä vähäinen, emikukka on kehätön.

Hedelmänorkko on pähkylöiden karistessa hajoava, norkkosuomut ovat 3–8 mm, 3-liuskaisia, hedelmä on siivekäs, litteä pähkylä.

Kukkivat lehtien puhjettua.

Tuulipölytteisiä.

Tunnistamiseen tarvitaan edellisten vuosien haara on täysikasvuisine lehtineen, hedelmänorkkojen suomuja ja pähkylöitä sekä kuvaus rungon kuoresta, vesojen ja pitkähaarojen.Lehdet ovat usein suurempia ja aivan toisen muotoisia kuin lyhythaarojen.

Koivulajit risteytyvät helposti lähekkäin kasvaessaan sekä luonnossa että viljelyssä, vaikeasti tunnistettavat koivut voivat olla risteymiä.

Väre, H., Saarinen, J., Kurtto, A. & Hämet-Ahti, L. (toim.) 2021: Suomen puu- ja pensaskasvio. 3. täysin uudistettu p. – Publications of the Finnish Dendrological Society 10: 1–552 s.

Magnoliopsida, Fagales, Betulaceae.