Mölysammakko – Pelophylax ridibundus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
- Ihmisen vaikutuksesta
- Säännöllinen harhailija
- Terhivuo, J. 1993: Provisional atlas and status of populations for the herpetofauna of Finland in 1980-92. -- Annales Zoologici Fennici 30:55-69.
LINKKI - Terhivuo, Juhani 1981: Provisional atlas and population status of the Finnish amphibian and reptile species with reference to their ranges in northern Europe. -- Annales Zoologici Fennici 18: 139-164.
LINKKI - Terhivuo, Juhani & Koli, Lauri 1977: Suomen sammakkoeläinten ja matelijoiden levinneisyyden kartoitus. -- Luonnon Tutkija 81: 139-148.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Esiintyy havaintodatan perusteella – ei asiantuntijan arvioima
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Ensimmäinen havainto mölysammakosta Suomessa on vuodelta 1937. Tuolloin sen kuultiin kurnuttavan Helsingin Vanhankaupunginlahdessa. Seuraavana kesänä mölysammakoita löytyi myös Saunalahdesta, ja kesällä 1939 niitä ammuttiin lahdelta noin 125 yksilöä. 1940-luvulla niitä havaittiin myös Porvoossa. Luontaisesti mölysammakkoa tavataan itäisessä Keski-, ja Etelä-Euroopassa sekä idässä Kiinaan asti. Suomea lähimmät luonnonvaraisina elelevät mölysammakot asustavat Virossa. Mölysammakot tulivatkin ilmeisesti Helsinkiin ihmisen tuomina. Mölysammakko kuitenkin katosi Suomesta 1960-lukuun mennessä. 2000-luvulla on saatu uusia havaintoja lajista, mutta yhtäkään havaintoa ei ole pystytty kiistattomasti todentamaan oikeaksi.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja