Hoikkatyviset (kapeatyviset)Apocrita

  • Yleiskuvaus
  • Media
  • Biologia
  • Taksonomia
  • Esiintyminen
  • Näytteet

Yleiskuvaus

Hoikkatyviset (Apocrita) ovat ulkonäöltään ja elintavoiltaan erittäin monimuotoisia, vaihtelevankokoisia hyönteisiä. Niille tyypillistä on takaruumiin etuosan kapea "vyötärö".

Hoikkatyvisten pää on vahvasti kitinisoitunut ja erittäin kova. Se liittyy keskiruumiiseen ohuen ”niskan” avulla, joten se on liikkuvainen ja voi pyöriä eri suuntiin melko vapaasti. Päässä on verkkosilmät, jotka ovat usein suuret ja lisäksi yleensä kolme pistesilmää, mutta pistesilmät voivat myös puuttua tai olla surkastuneet. Tuntosarvet ovat pitkät, osoittavat tavallisesti eteenpäin tai kaareutuvat taaksepäin, ja vaihtelevan muotoiset mutta usein rihmamaiset. Koirailla ne ovat tavallisesti pidemmät kuin naarailla. Eteen- tai alaspäin osoittavat suusosat ovat purevat, tai purevat ja imevät/nuolevat. Hoikkatyvisillä on tavallisesti kaksi paria siipiä tai siivet voivat puuttua. Etusiivet ovat huomattavasti suuremmat kuin takasiivet. Lennossa etu- ja takasiivet liittyvät toisiinsa takasiiven etureunan pienten koukkumaisten väkästen, ”hamulien” avulla. Siivet ovat kalvomaiset, yleensä läpinäkyvät ja suipon pisaran malliset. Siivet ovat levossa levällään tai pitkittäin laskostettuina. Siipisuonitus on suhteellisen harva ja siipisarat isoja. Etusiivessä voi olla pigmentoitunut siipitäplä. Hoikkatyvisten ”keski- ja takaruumiin väli” on kapea kurouma, ”vyötärö”. Rakenteellisesti katsottuna takaruumiin 1. jaoke (käytetään nimeä propodeum) on tiukasti sulautunut keskiruumiiseen ja ”takaruumis” (käytetään nimeä metasoma tai gaster) täten alkaa vasta 2. jaokkeesta. Jos takaruumiin 2. jaoke on kuroutunut, sitä kutsutaan nimellä petiolus. Sen pituus vaihtelee ryhmän mukaan ja joillakin muurahaisilla (Formicidae) petiolus muodostuu kahdesta täydellisestä jaokkeesta. Takaruumiissa hoikkatyvisten naarailla on munanasetin, joka on osalla kehittynyt pistimeksi. Munanasetin voi olla jatkuvasti esillä tai piilossa takaruumiin sisällä, ja joillakin se voi olla jopa kaksi tai kolme kertaa eliön ruumiin pituinen. Pistin voi olla yhteydessä myrkkyrauhasiin.

Vaihtelevan kokoisia, ruumiin pituus suomalaisilla lajeilla alle 0,25 mm yli 40 mm. Pienimmät hoikkatyviset ovat kääpiöpistiäisiä (Mymaridae), joiden pituus on alle 0,25 mm. 

Yksi suurimmista Suomessa esiintyvistä hoikkatyvisistä on loispistiäinen Rhyssa persuasoria, jonka ruumiin pituus naarailla voi olla yli 40 mm, ja jonka lisäksi niiden munanasetin voi olla myös yli 40 mm.

Hoikkatyviset aetaan kahteen ryhmään: kätköpistiäiset (Parasitica) ja myrkkypistiäiset (Aculeata). Kätköpistiäiset ovat lähes kaikki loisia ja niiden munanasetin sopeutunut lävistämään isännän kudoksia, kun taas myrkkypistiäisillä munanasetin on kehittynyt pistimeksi, joka on yhteydessä myrkkyrauhaseen.

Toukat ovat jalattomia. Toukkien pää on usein surkastunut, ilmeisesti koska ne elävät aina ravinnon ympäröiminä. Niiden leuat ovat kuitenkin voimakkaat.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha
Kuvaustekstin laatijat:

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa?

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Apocrita
Auktorit
Gerstaecker, 1867
Suositeltu yleiskielinen nimi
hoikkatyviset
Tunniste
http://tun.fi/MX.289178
Taksonominen taso
alalahko
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Asiantuntija
  • Juho Paukkunen
DNA-viivakoodien lkm
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Pistiäiset
Yhteensä 6851 lajia