PistiäisetHymenoptera

  • Yleiskuvaus
  • Media
  • Biologia
  • Taksonomia
  • Esiintyminen
  • Näytteet

Yleiskuvaus

Pistiäiset (Hymenoptera) ovat nykytiedon valossa Suomen suurin ja maailman toiseksi suurin hyönteislahko. Ne ovat ulkonäöltään ja elintavoiltaan erittäin monimuotoisia, vaihtelevan kokoisia hyönteisiä, joille yhteistä on se, että pistiäisten naarailla takaruumiissa on usein munanasetin, joka suurella osalla lahkon edustajista on kehittynyt pistimeksi. 

Pistiäisten pää on vahvasti kitinisoitunut ja erittäin kova. Se liittyy keskiruumiiseen ohuen ”niskan” avulla, joten se on liikkuvainen ja voi pyöriä eri suuntiin melko vapaasti. Päässä on verkkosilmät, jotka ovat usein suuret ja lisäksi yleensä kolme pistesilmää, mutta pistesilmät voivat myös puuttua tai olla surkastuneet. Tuntosarvet ovat pitkät, osoittavat tavallisesti eteenpäin tai kaareutuvat taaksepäin, ja vaihtelevan muotoiset, koirailla ne ovat tavallisesti pidemmät kuin naarailla. Eteen- tai alaspäin osoittavat suusosat ovat purevat, tai purevat ja imevät/nuolevat. Pistiäisillä on tavallisesti kaksi paria siipiä tai siivet voivat puuttua. Etusiivet ovat huomattavasti suuremmat kuin takasiivet. Lennossa etu- ja takasiivet liittyvät toisiinsa takasiiven etureunan pienten koukkumaisten väkästen, (yks. hamulus, mon. hamuli) avulla. Siivet ovat kalvomaiset, yleensä läpinäkyvät ja suipon pisaran malliset. Siivet ovat levossa levällään tai pitkittäin laskostettuina. Siipisuonitus on suhteellisen harva ja siipisarat isoja. Etusiivessä voi olla pigmentoitunut siipitäplä. Pistiäisten ”keski- ja takaruumiin väli” on usein kapea kurouma, ”vyötärö”, mutta keski- ja takaruumis voi olla myös suoraan yhteen liittynyt. Rakenteellisesti katsottuna takaruumiin 1. jaoke toimii kapeana vyötärönä ja ”takaruumis” täten alkaa vasta 2. jaokkeesta. Takaruumiissa pistiäisillä, kuten todettu, naarailla on usein munanasetin, joka on osalla kehittynyt pistimeksi. Munanasetin voi olla jatkuvasti esillä tai piilossa takaruumiin sisällä, ja joillakin se voi olla jopa kaksi tai kolme kertaa pistiäisen ruumiin pituinen. Pistin voi olla yhteydessä myrkkyrauhasiin ja tällaiset pistiäistet luokitellaan omaksi myrkkypistiäisten (Aculeata) ryhmäksi.

Ruumiin pituus maailmalla 0,25–70 mm.

Suomen suurin laji on ruumiin pituudeltaan jopa 44 mm pitkä (ilman munanasetinta mitattuna) jättipuupistiäinen, Urocerus gigas.

Toukat ovat jalattomia (sahapistiäiset, Symphyta ja hoikkatyviset, Apocrita) tai eruciformeja (sahapistiäiset, Symphyta) muistuttaen vähintään kuuden käsnäjalkaparinsa kanssa perhostoukkia. Hoikkatyvisten (Apocrita) pistiäistoukkien pää on usein surkastunut, ilmeisesti koska ne elävät aina ravinnon ympäröiminä, mutta leuat ovat kuitenkin voimakkaat.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha
Kuvaustekstin laatijat:

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa?

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Hymenoptera
Auktorit
Linnaeus, 1758
Suositeltu yleiskielinen nimi
pistiäiset
Tunniste
http://tun.fi/MX.43122
Taksonominen taso
lahko
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Asiantuntija
  • Juho Paukkunen
DNA-viivakoodien lkm
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Pistiäiset
Yhteensä 7609 lajia